Ilona Niemi: Personae Mythologicae, 2020 © Ella Tommila / EMMA
Ilona Niemi: Personae Mythologicae, 2020 © Ella Tommila / EMMA

Aina esillä

Ilona Niemi: Personae mythologicae

Ilona Niemen uusi teos Personae mythologicae on esillä WeeGeen edustan rakennustyömaata kiertävässä aidassa. 28 sielukkaan otuksen kokoelma perustuu suomalaisen mytologiaan. Näyttelykeskus WeeGeen tilaama teos on esillä koko vuoden 2020.

  • Aina esillä
  • Rakennustyömaan aita WeeGeen edustalla, ahertajantie 5
  • Vapaa pääsy

Tapiolan puutarhakaupunki on saanut nimensä suomalaisesta kansanperinteestä. Tapio on muinainen metsän kuningas, jumala tai haltija. Puutarhakaupungissa urbaani asuminen ja arkkitehtuuri yhdistyvät kauniisti luontoon.

Samaan tapaan Personae mythologiae -teoksessa luonto ja urbaani elämä kulkevat käsi kädessä. Teos koostuu 28:sta otuksesta, jotka on jaettu neljään eri ryhmään vuodenaikoja ja neljää klassista elementtiä – ilmaa, maata, tulta ja vettä mukaillen. Teos nostaa esiin hieman vieraampia mytologisia hahmoja nykyaikaisin vivahtein: eläin- ja ihmishahmot sekoittuvat, eikä sukupuoli ole selkeästi kaksijakoinen. Suomalaista animistista muinaisuskoa peilaten teoksen eläinhahmoilla on sielu, ja ne ovat tasa-arvoisia ihmisen kanssa.

Teoksen taustalla on Christfried Gananderin kirjoittama Mythologia Fennica (1789) – suomalaisen mytologian sanakirja – jota Lönnrot on käyttänyt Kalevalaa kirjoittaessaan. Osa hahmoista pohjautuu Martti Haavion teokseen Suomalainen mytologia (1967).

Mytologiset tyypit

  • Ahti = veden jumala, joka antoi kalaa. © Ilona Niemi
  • Hattara = paha, uppiniskainen hahmo. © Ilona Niemi
  • Hillervo = saukkojen kantaäiti. © Ilona Niemi
  • Hitu = “Hiiden neitosia”, käärmeneito. © Ilona Niemi
  • Höyheneukko = saalislintujen kantaäiti. © Ilona Niemi
  • Iku-Turso (myös Meri-Tursas) = merihirviö. © Ilona Niemi
  • Juonetar = peurojen kantaäiti. © Ilona Niemi
  • Kave = Kapeet olivat ilmaan ja taivaaseen liittyviä olentoja, joilla uskottiin olevan vaikutus kuun vaiheisiin. © Ilona Niemi
  • Keijunen = Pieniä lentäviä hahmoja, joita nähtiin hautajaissaatoissa. Keijuset olivat valkoisia tai mustia, hyviä tai pahoja. Niiden ajateltiin tulevan sinne, missä joku oli kuollut, ja “tuovan mukanaan hajun (kalman). Uskottiin myös, että keijusten näkeminen edellyttää hyvää mielikuvitusta, harhauskoisuutta, “kunnon viinahumalaa tai kuumehouretta”. © Ilona Niemi
  • Kipinätär = Hiiden pahansuopa kissa. © Ilona Niemi
  • Kiputyttö = Kiputyttö istui kipukalliolla ja aiheutti kipuja kiertämällä kipukiveä. © Ilona Niemi
  • Koirankuonolainen = koirantapaisia, ihmissutta muistuttavia hahmoja, joiden uskottiin syövän ihmislihaa. © Ilona Niemi
  • Kuutar = kuun jumalatar. © Ilona Niemi
  • Lintukotolainen = Lintukoto sijaitsi maailman ja taivaankannen reunamilla, jossa muuttolintujen uskottiin asuvan talvella. Suomalaisen muinaisuskon mukaan Lintukodossa asui pieniä, ihmisentapaisia olentoja – lintukotolaisia. © Ilona Niemi
  • Mammotar = matojen kantaäiti. © Ilona Niemi
  • Mara = hahmo, joka häiritsi nukkuvia ihmisiä, etenkin lapsia; Mara istui ihmisten rinnan päällä ja aiheutti näille painajaisia. © Ilona Niemi
  • Marras = Suomen kielessä marras on tarkoittanut kuolemaan liittyviä ennusmerkkejä tai vainajaa. Erään uskomuksen mukaan marras oli jättimäinen kalansaalis, joka ennusti kalastajan kuolemaa. © Ilona Niemi
  • Myrrysmies = velho tai tietäjä, jonka uskottiin tietävän salaisuudet ja pystyvän ihmeparannuksiin. © Ilona Niemi
  • Nokeinen = soopelien kantaäiti. © Ilona Niemi
  • Otavatar = Otavasta tullut jumalatar, joka kutsuttiin apuun “kadonnutta kaitsemaan”. © Ilona Niemi
  • Päivätär = auringon ja päivän jumalatar, kaunis neito, joka punoi kultaa. © Ilona Niemi
  • Puna-Parta = Tuonen poika, tulen suojelija. © Ilona Niemi
  • Tapiotar = lintujen kantaäiti. © Ilona Niemi
  • Tuheroinen = vesikkojen kantaäiti. © Ilona Niemi
  • Tulikettu = Pohjoisen ja itäisen Suomen kansanperinteen myyttinen kettu, jonka häntä säihkyy tulta. Tulikettu on antanut nimensä revontulille: Lapissa on uskottu tuliketun aiheuttavan revontulet hännällään. © Ilona Niemi
  • Tyytikki = oravien kantaäiti. Tapion ja Mielikin tytär. © Ilona Niemi
  • Unikakkiainen = Unikakkiainen eli unihuppio tai unikekko on suomalaisissa uskomuksissa esiintyvä unenhaltija. Tarinoiden mukaan unikakkias ilmestyy unessa, ja näyttää maahan kätketyn aarteen sijaintipaikan. © Ilona Niemi
  • Veden emoinen = veden emo, joka johdatti kalat verkkoon © Ilona Niemi

LÄHTEET:
Ganander, C., Mythologia Fennica (1789)
Haavio, M., Suomalainen mytologia (1967)
Wikipedia
Itkonen, E., Suomen sanojen alkuperä (1995)
Koski, M., Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja (2007).
Tulikettutarinoita, Ilmatieteenlaitos

Liittyvää sisältöä