Alusta lähtien Mari Sunnan taide on herättänyt huomiota niin Suomessa kuin ulkomailla. Sunnan taide edustaa tämän hetken maalaustaiteessa ilmenevää näkökulmien moninaisuutta. Taiteessaan Mari Sunna keskustelee maalaustaiteen tradition ja nykyhetken kanssa tavalla, joka on uutta luovaa ja samalla toteutustavaltaan hätkähdyttävän vapauttavaa. Usein myös humoristista.

Sunna on taiteilija, jolle taide on prosessinomaista ja performatiivista: ”Maalaukseni syntyvät itsestäni ja vallitsevasta tunnetilasta, usein hyvin pikaisesti”. Teokset kuvaavat tätä tilaa liikkeenä tai sen keskeytyksenä. Maalauksen hahmo on usein nainen, fragmentaarinen tai ääriviivoin hahmoteltu, kasvoton tai kasvonsa poispäin kääntävä, kuin alati itseään etsivä arvoitus.

Teosten nimet toimivat viittauksina teosten sisältöön, tuntuu kuin nimi olisi erottamaton osa teosta: Sphinx, Spying Woman, Every Angel is A Terror, Hot Gossips, Amazon, Beauty is Only the First Touch of Terror.

Sunnan taidetta on verrattu surrealismiin ja impressionismiin. Välähdyksenomainen ohikiitävän kuvaus oli tyypillistä impressionisteille; surrealistit hakivat taiteessaan unen logiikkaa vapauttavana tapahtumana. Toisin kuin impressionistit tai useat nykymaalarit Sunna ei käytä valokuvaa lähtökohtana, teokset pulppuavat mielikuvista ja muistoista. Surrealismista puhuttaessa Mari Sunnan taide etääntyy sekä tietoisesta että tiedostamattomasta ilmaisusta.

EMMAn näyttely on luonteeltaan retrospektiivinen näyttely ja esitteli Mari Sunnan taidetta vuosilta 2000-2007. Osa näyttelyn teoksista oli saatu lainaksi yksityisiltä omistajilta ja kokoelmista, uusimmat teokset tulivat näyttelyyn suoraan taiteilijan ateljeesta.