Vuosi käynnistyy värien ja kuosien loistolla, kun Verholla-näyttely kietoo EMMAn näyttelytilan suomalaisiin painokankaisiin 1930-luvulta tähän päivään. Näyttely valottaa näiden muotoiluhistoriallisesti keskeisten tekstiilien merkitystä taiteen näkökulmasta: niiden parissa on työskennellyt ilmiömäisiä taiteilijoita, joiden luomukset ovat päässeet painokankaiden kautta osaksi ihmisten arkea ja koteja. EMMAssa kankaat asettuvat vuoropuheluun näyttelytilaa ympäröivän Bryk & Wirkkala -katseluvaraston kanssa.

Tekstiilien ja kuvataiteen materiaalien merkitykset korostuvat myös Karin Hellmanin (1915–2004) ensimmäisessä laajassa museonäyttelyssä, joka perustuu EMMAlle lahjoitettuun Kokoelma Hellmaniin. Hellman oli yksi Suomen merkittävimmistä kollaasitekniikkaa käyttäneistä taiteilijoista, jonka käsissä materiaali kuin materiaali heräsi uuteen loistoon. Hän yhdisteli teoksissaan niin kierrätettyjä tekstiilejä, arkisia esineitä kuin löytämiään luonnonmateriaaleja, laajentaen ennakkoluulottomalla otteellaan suomalaisen taidekentän käsitystä kuvataiteesta. Hellmanin tuotannossa voidaan nähdä linkkejä 1960-luvulla syntyneeseen arte povera -taidesuuntaukseen, johon syvennytään viereisessä tilassa samaan aikaan avautuvassa ryhmänäyttelyssä.

Arte povera – uusi luku kysyy millä tavoin naistaiteilijat ovat vaikuttaneet miesvetoisena mielletyn, italialaisen arte povera -taidesuuntauksen muotoutumiseen ja perintöön. Arte povera, suoraan käännettynä “köyhä taide”, viittaa taiteilijoiden käyttämiin vaatimattomiin, arkisiin ja hylättyihin materiaaleihin. Hiotun estetiikan sijaan teokset korostavat luovan työskentelyn prosesseja, tarkoituksenmukaista keskeneräisyyttä ja spontaaniutta. EMMAssa avautuva näyttely avaa uuden luvun arte poveran historiassa, lähestymällä sitä kansainvälisten naistaiteilijoiden tuotannossa modernismista nykypäivään. Yli 70 teosta sisältävä kokonaisuus esittelee teoksia muun muassa Eva Hesselta, Kaarina Kaikkoselta, Marisa Merziltä ja Nancy Sperolta.

Kevätkausi huipentuu Muodinmuutos-näyttelyyn, joka tuo esiin muodin ajankohtaisia kysymyksiä elämyksellisellä tavalla. Näyttely lähestyy muodin sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä monitaiteellisesti; esillä on teoksia vaatteista veistoksiin ja videoteoksiin. Muodinmuutos on osa Pohjoismaissa järjestettävää muotinäyttelyiden sarjaa, jonka on kuratoinut Ane Lynge-Jorlén tanskalaisesta muotiorganisaatio ALPHAsta. Näyttely syventää EMMAn yhteistyötä Aalto-yliopiston muodin laitoksen kanssa.

Syksyllä museossa voi kävellä helisevien puiden lomassa Antti Laitisen (s. 1975) EMMAan luoman installaation myötä. Laitinen on kahdeksas taiteilija InCollection-näyttelysarjassa, jossa Saastamoisen säätiön kokoelmaan tilatun teoksen ympärille tuotetaan näyttely EMMAssa. Laitisen tuotannolle tyypillisesti näyttely pureutuu ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä ajan kulumisen kysymyksiin absurdin huumorin keinoin. Taiteilija rakentaa kliinisen valkoiseksi maalattuun näyttelytilaan eri aisteja herättävän metsän, joka koostuu Suomen metsistä kerätystä puusta.

Saastamoisen säätiön kokoelmaa esittelevän Dialogeja-näyttelyn ripustuksia päivitetään uusin osioin ja teoskokonaisuuksin. Lisäksi näyttelyn mediatilassa nähdään ensi vuoden aikana kaksi säätiön uutta mediataiteen hankintaa: italialaisen Diego Marconin teos Dolle (2023) ja ranskalaisalgerialaisen Mohamed Bourouissan The Genealogy of Violence (2023).

Lasten museofestarit
Pienten museovieraiden rakastama viikonloppu täyttää Tapiolan museot jälleen festarihumulla maaliskuussa 2025. Lasten museofestarit tarjoavat taiteesta, arkkitehtuurista ja historiasta inspiroitunutta ohjelmaa, kuten pajoja, esityksiä ja musiikkia koko perheelle.