Espoo Museum of Modern Art

Kristina Riska, Alma Jantunen, Gunnel Nyman, Nanny Still, Birger Kaipiainen ja Michael Schilkin. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA
Kristina Riska, Alma Jantunen, Gunnel Nyman, Nanny Still, Birger Kaipiainen ja Michael Schilkin. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA

Aina esillä

Collection Kakkonen

Kauppaneuvos Kyösti Kakkosen vuosikymmenten aikana keräämällä, yli 10 000 muotoilu- ja taide-esineen kokoelmalla on poikkeuksellinen kulttuuriperintöarvo. Se sisältää merkittäviä kotimaisia ja kansainvälisiä teoksia 1800-luvun lopulta tähän päivään. Vuonna 2020 Kyösti Kakkonen, EMMA – Espoon modernin taiteen museo ja Espoon kaupunki solmivat yhteistyösopimuksen, jonka seurauksena Collection Kakkonen ja sen pitkäaikaista esittämistä varten rakennettu uusi näyttelytila avautuivat Näyttelykeskus WeeGeellä marraskuussa 2022. EMMAan talletetut noin 1300 teosta keskittyvät kokoelman ytimeen: suomalaiseen keramiikkaan ja lasiin. 

Taiteilijoiden esittely, kuusi teemakokonaisuutta ja vaihtuvat esillepanot kertovat suomalaisesta muotoilusta eri näkökulmista. Esillä on taide-esineitä sekä rajattuja sarjoja. Näyttelyssä voi tutustua taideteollisuuden helmiin, muotoilun klassikoihin ja harvinaisuuksiin sekä muotoilun raja-aitoja ravisteleviin taideteoksiin.

Lasi ja keramiikka syntyvät luonnosta saatavista materiaaleista. Hyvin pidettyinä ne säilyvät ikuisesti. Tekniikoiden lumo, tieto ja taito ovat kulkeneet ajassa. Kokoelman näkemykselliset taiteilijat ovat saaneet vaikutteita ja inspiraatiota seuraamalla kansainvälisiä ilmiöitä ja toisaalta perehtyneet paikallisiin perinteisiin. Lopputulos on ainutlaatuinen.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Kyösti Kakkosen, EMMAn ja Espoon kaupungin kanssa ja sen on kuratoinut EMMAn amanuenssi Aura Vilkuna.

Collection Kakkonen -näyttely esittelee teoksia taiteilijoilta: Alvar Aalto, Jasmin Anoschkin, Arttu Brummer, Rut Bryk, Alfred William Finch, Kaj Franck, Liisa Hallamaa, Annikki Hovisaari, Friedl Holzer-Kjellberg, Alma Jantunen, Birger Kaipiainen, Joonas Laakso, Tyra Lundgren, Aino Marsio-Aalto, Francesca Mascitti Lindh, Toini Muona, Gunnel Nyman, Aimo Okkolin, Johannes Rantasalo, Heini Riitahuhta, Kristina Riska, Yrjö Rosola, Kyllikki Salmenhaara, Antti Salmenlinna, Markku Salo, Timo Sarpaneva, Michael Schilkin, Aune Siimes, Kim Simonsson, Nanny Still, Gerda Thesleff, Raija Tuumi, Oiva Toikka, Kati Tuominen-Niittylä, Helena Tynell ja Tapio Wirkkala.

EMMAn tuottama dokumentti Iso sydämen asia kertoo Kyösti Kakkosen ainutlaatuisen taidekokoelman tiestä museoon. Dokumentissa pistäydytään Kakkosen kotona ja taideteosvaraston uumenissa sekä tutustutaan työhön ainutlaatuisten esineiden parissa. Katso Iso sydämen asia täältä.

  • Aina esillä
  • 1. kerros
  • 20€ / Yli 29-vuotiaat

    0€ / Alle 18- ja yli 70-vuotiaat

Kokoelman kertomus

Toini Muona, Heinä (maljakoita), 1940–1950-luku. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Rauno Träskelin

Kaikki alkoi Toini Muonasta. Kun Kyösti Kakkonen hankki keramiikkataiteilijan jäämistön, heräsi hänelle kiinnostus kotimaista taideteollisuutta ja sen keräämistä kohtaan. Kakkosen kokoelmaan kuuluu sekä ainutlaatuisia että sarjallisia taide-esineitä ja astioita, mutta myös veistoksia lasista ja keramiikasta. Kokoelman suomalaisilla designesineillä on myös kansainvälistä arvoa: niitä lainataan vuosittain näyttelyihin ympäri maailmaa. 

Kokoelmassa edustettuina olevien taiteilijoiden määrä kasvaa koko ajan uusien taidehankintojen myötä. Hankintojen perusteena on esineen taidehistoriallinen merkittävyys tai taiteilijan kiinnostava tuotanto. Varhaisimmat esineet on tehty 1800-luvun lopulla, uusimpia suunnitellaan ja valmistetaan parhaillaan. 

Taidetta ja muotoilua

Gerda Thesleff, lautanen, 1920-luku. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Rauno Träskelin

 
Monet kokoelman teokset ovat samaan aikaan taidetta ja muotoilua. Näyttelyn taiteilijoiden tuotannosta puhutaan rinnakkain taiteena, taideteollisuutena ja designina. Yksi tekijä samaistuu ensisijaisesti keraamikoksi, toinen taiteilijaksi. Joukossa on esimerkiksi lasinpuhaltajia, kuvanveistäjiä ja arkkitehtejä.

Taiteen historiaa kirjoitettaessa muotoilu on usein nähty kuvataiteita vähempiarvoisena. Eiväthän arjessa käytetyt astiat ole olleet esillä vitriineissä kuten maalaukset ja veistokset. Määrittelyä muotoilun ja taiteen välillä on monien teosten ja esineiden osalta mahdoton tehdä, eikä se ole edes tarpeen. Lokeroinnin ja arvottamisen sijaan on hyvä nähdä yhteyksiä taide- ja muotoiluhistorian välillä. Ruukun pinnalle maalattu maisema on taidetta siinä missä kankaallekin sivelty. Seinälle voi nostaa niin vadin kuin maalauksen. Pieni lasinen malja on ainutlaatuinen, signeerattu taide-esine.

Koskettava kauneus

Helena Tynell, maljakoita sarjasta Polar, 1959. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Rauno Träskelin

 
Ihmiselle on tyypillistä kaunistaa esineitä tai luoda niitä pelkän esteettisen arvon tähden. Kauneuden käsite on moniselitteinen, kauneuden kokemus yksilöllinen ja henkilökohtainen. Esineen kauneuden voi kokea koskettaessaan sitä: materiaalin tuntu voi olla esteettinen kokemus. Kauneus voi myös koskettaa sisältä, tarjota mielihyvää ja lohduttaa.

Aikojen saatossa erilaiset muotivirtaukset ja tavoitteet ovat ohjanneet kauneuskäsityksiä. Kauneuteen voi liittyä ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi turhamaisuuden kaihtaminen ja moraalin vaaliminen ovat värittäneet vuosikymmenten varrella vallalla olleita kauneuskäsityksiä. Omaa käsitystään kauniista voi haastaa etsimällä sieltä, missä sitä ei heti ajattelisi olevan. Voi myös miettiä, miksi jokin esine saa yleisesti arvon kauniina. Mistä sinä löydät kauneutta? Mitä tunteita esineet herättävät?

Sulaa lasia, palavaa savea

Kyllikki Salmenhaara, ruukku, 1958–1961. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Rauno Träskelin

 
Keramiikka ja lasi ovat kiinteä osa ihmiskunnan historiaa. Niistä valmistettuja arkisia ja pyhiä esineitä tunnetaan vuosituhansien takaa. Lasi löydettiin keramiikan tekemisen yhteydessä. Sivutuotetta hyödynnettiin ensin keramiikan pinnoitteena ja myöhemmin itsenäisenä materiaalina. Tekniikoille ei ole yhteistä ainoastaan niiden syntyhistoria vaan myös ainesosat ja polttavan kuumat lämpötilat. Molempien raaka-aineena on maaperän jalostettuja mineraaleja, jotka kuumennetaan lopulliseen muotoonsa yli tuhannessa asteessa.

Savella ei ole muotoa ilman sitä muokkaavaa kättä eikä lasilla ilman puhaltajaa. Tekemisen tekniikat ovat ikivanhoja ja laajasti käytössä. Niiden hallitseminen vaatii syvällistä perehtymistä ja osaamista. Nykyään valmistusprosessit onnistuvat myös koneellisesti, mutta käsityönä valmistetun esineen voi tunnistaa esimerkiksi ulkonäöstä ja materiaalin laadusta.

Taidetta koteihin

Alvar Aalto, Savoy (maljakoita), 1937. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Rauno Träskelin

 
Keramiikka- ja lasiesineiden suosioon sodanjälkeisessä Suomessa vaikuttivat kodin merkityksen korostuminen, yhteiskunnan tasa-arvoistuminen ja kotimaisen taideteollisuuden kasvanut arvostus. Suomalainen taideteollisuus oli kansainvälisestikin nähtynä rohkeaa ja uudenlaista. Arabian ja lasitehtaiden tuotokset sopivat koteihin kokonsa ja hintansa puolesta. Ne edustivat myös mielikuvia uudesta, modernista aikakaudesta.

Kyösti Kakkosen kokoelmaan kuuluu useita niin sanottuja suomalaisen muotoilun klassikoita. Miten klassikot ovat syntyneet ja kuka ne määrittelee? Klassikolla viitataan asiaan, joka on tärkeäksi tunnustettu ja koetaan yhteiseksi. Sarjallisesti ja teollisesti valmistettuja versioita kokoelman klassikoista löytyy useista suomalaiskodeista. Kuitenkaan nämä jopa arkipäiväistyneet muodot eivät ole olleet kaikkien saavutettavissa, eivätkä kaikki koe niitä omikseen. Mitä ne merkitsevät sinulle? Mikä voisi olla tulevaisuuden klassikko?

Vallan muodot

Vallan muodot, Collection Kakkonen, EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA 2022

 
Kyösti Kakkosen kokoelmaan kuuluu myös taidetta, joka ilmentää valtaa. Taiteilija voi käyttää itse valtaa taiteensa avulla. Jotkut aiheet ovat saaneet uusia merkityksiä ajan saatossa, arvojen ja käsitysten muuttuessa. Niitä ei voi irrottaa historiastaan, mutta niiden herättämiä tunteita ja ajatuksia on tärkeää pystyä käsittelemään avoimesti. Kokonaisuus herättää pohtimaan, mistä olemme tulleet ja mihin saatamme päätyä ilman toistemme ja luonnon kunnioittamista.

Taide-esineet ovat toimineet vallan välineinä myös Suomen maakuvaa ja kansainvälisiä suhteita rakennettaessa. Varsinkin 1940-luvun jälkeen, kun sodan köyhdyttämästä, kaukaisesta maasta löytyi teknistä ja taiteellista luovuutta. Menestys kansainvälisissä taideteollisuusnäyttelyissä oli paitsi lahjakkaiden taiteilijoiden myös taidokkaasti toteutetun markkinoinnin ansiota. Suomi-kuvan tärkeä rakennusaine oli kansan vahva suhde luontoon.

Huvimaja ja Amazonas

Markku Salo, Amazonas,1991/2022, Huvimaja, 1990/2022. Collection Kakkonen, EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA 2022

 
Lasitaiteilija ja -muotoilija Markku Salon taiteen lähtökohtana toistuvat materiaali, muinainen mytologia, luonto ja kokemuksellisuus. Veistoksissaan Salo on käyttänyt lasin rinnalla esimerkiksi metallia, kiveä ja robotiikkaa.

Huvimaja (1990/2022) kutsuu astumaan sisään ja tutkimaan, mitä sen seiniin on ajan saatossa kerääntynyt. Majaan on muodostunut oma, salaperäinen ekosysteeminsä.

Amazonas-veistoksen (1991/2022) taustalla on tieto Amazon-jokea ympäröivän sademetsäalueen 1990-luvulla kiihtyneestä tuhoamisesta. Nimi yhdistyy myös kreikkalaisen taruston naissotureihin, joiden mukaan Amazon on mahdollisesti saanut nimensä. Veistoksen naishahmo on taisteluhuuto sademetsien pelastamiseksi.

Vaihtuvien konseptien tila esittelee vuosittain nostoja Kyösti Kakkosen kokoelmasta.

  • Kyösti Kakkonen, EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA 2022
  • Birger Kaipiainen, Helmilintu (Kuovi), 1960. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA 2022
  • Timo Sarpaneva, Kohinoor, 1981. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA 2022
  • Tapio Wirkkala, Jäkälä (maljakko), 1950. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA 2022
  • Kristiina Riska, Gunnel Nyman, Toini Muona, Nanny Still. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA 2022
  • Kristina Riska, veistoksia, 2010-luku. Collection Kakkonen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo. © Ari Karttunen / EMMA 2022

Muualla kirjoitettua

 

Arja Maunuksela, Avotakka 24.11.2022

Kyösti Kakkosen jättimäinen keramiikka- ja lasitaidekokoelma sai pysyvän paikan EMMAsta –
”Hyvä taide puhuttelee aina uudelleen”

 

Anni Korkman, Helsinki Design Weekly 18.11.2022

EMMAn Collection Kakkonen -näyttely rikkoo taiteen ja muotoilun rajoja
ja kertoo Suomen tarinaa

 

Aino Frilander, Helsingin Sanomat 10.11.2022

Kyösti Kakkosen kokoelma avautuu yleisölle Emmassa: Suurin hanke sitten museon avaamisen

 

Eli Anapur, Widewalls 10.11.2022

Kyösti Kakkonen Takes Us Inside His Impressive Collection of Finnish Design

 

Fashion Finland 9.11.2022

EMMAn uutuusnäyttely on ainutlaatuinen koko maailmassa –
Collection Kakkonen esittelee suomalaisen lasi- ja keramiikkataiteen helmiä
yli sadan vuoden ajalta

 

Minna Rinta-Tassi, Yle Uutiset 8.11.2022

Tokmanni-miljonääri Kakkonen lainasi arvokkaita taide-esineitään Espoon EMMAan:
”Vaikka olenkin kauppamies, näitä en ole koskaan myynyt”

Liittyvää sisältöä