Näyttely koostuu kolmesta kokonaisuudesta:

Britannian julistetaiteen synnyn ja nousun vuosista 1890-luvulta 1930-luvulle

Lontoon julkisen liikenteen julisteista

1930-luvun Shell-julisteista.

Brittijulisteet tulevat Pushkinin museon kokoelmasta Moskovasta. Näyttelyn kuraattorina on Irina Nikiforova Pushkinin museosta.

Moskovasta EMMAan

Miten 100 brittijulistetta ja yli kaksituhatta muuta eurooppalaista ja yhdysvaltalaista julistetta päätyi Moskovaan Pushkinin museoon? Vallankumousvuosien innoittamana länsimaisia julisteita alettiin kerätä Venäjällä aktiivisesti 1920-luvulla. Moskovasta oli tullut 1900-luvun alussa venäläisen avantgardismin keskus, ja Venäjän rajussa yhteiskunnallisessa murroksessa ja radikalisoitumisessa olivat mukana niin taiteilijat kuin taiteen kerääjätkin.

Ensimmäiset länsimaiset litografiajulisteet hankittiin Uuteen länsimaisen taiteen museoon 1926 länsimaista vallankumoustaidetta käsitelleestä näyttelystä. 1930-luvulla julisteiden keräämistä jatkettiin ulkomailta. Myös yksittäiset keräilijät laajensivat museon kokoelmaa. Stalin lakkautti kuitenkin laitoksen 1948, ja yli 2000 länsimaista litografiajulistetta siirrettiin kiireessä ja salaa suuren vanhan grafiikan kokoelman mukana Pushkinin museoon.

Britannian kuninkaallisen postilaitoksen tiedotteesta posterista moderniksi julisteeksi

Englanninkielessä sana poster, juliste, tarkoitti alun perin lyhyttä, tiivistä kirjallista lähetystä, tärkeää tiedotusta – postia– jonka kuninkaallinen postilaitos kuljetti ympäri Englantia. Kun Englannista tuli 1900-luvun alussa mainostaiteen johtava maa, tämä vuosisatojen kuluessa syntynyt lyhyt ja usein ytimekäs tiedotustapa oli luonut pohjaa modernin brittijulisteen selkeälle, iskulauseen omaiselle ja usein humoristiselle ilmaisulle.

Julisteiden käyttö ja julistetaide oli alkanut kehittyä Euroopassa 1860-luvulta lähtien. Litografia painomenetelmänä oli keksitty 1700-luvun lopulla; pienimuotoista julistetaidetta oli esiintynyt jo aikaisemminkin. Kuitenkin vasta uuden kivipainotekniikan kehittyminen, ja etenkin värien painaminen, mahdollisti 1860-luvulta lähtien suuret ja halvat vedosmäärät. 1800-luvun loppuun mennessä julistetaiteesta oli kehittynyt oma julkisen taiteen alueensa, josta tuli jokapäiväinen osa katukuvaa.

Englannin julistetaiteen nousuun ja johtoasemaan vaikuttivat 1900-luvun alussa painotekniikan korkea taso, kaupallisen mainonnan kehitys, valmiit markkinat ja järjestäytyneet mainostoimistot. Samaan aikaan uusista taidelaitoksista valmistui monipuolisia taiteilijoita, joiden käsistä syntyi moderni juliste, kuvan ja tekstin saumaton kokonaisuus.