Howard Smith toteutti useita taideteoksia osana rakennushankkeita ja teki yhteistyötä arkkitehtien kanssa.  Sastamalan Sylvään koulun esirippu on ensimmäinen teos, jonka hän teki arkkitehti Osmo Lapon kanssa. Esirippu tehtiin koulun 300-paikkaisen auditorion lavalle, ja se koostuu kahdesta kaksipuolisesta osasta, joista kumpikin on 4,2 metriä korkea ja 5,5 metriä leveä. Näyttelyssä osat on asetettu esille poikkeuksellisesti taustapuolet vastakkain. Howard Smithin ja Lapon yhteistyö jatkui 1970-luvulla Vekarajärven varuskunnassa, jonne Smith ideoi ja toteutti kolme suurta seinämaalausta.  

1960-luvulla valmistuneessa serigrafiasarjassa näkyy Howard Smithille tyypillinen eloisa värien käyttö ja rohkea muotokieli. Myös kasvot, silmät ja teksti ovat elementtejä, jotka toistuvat Smithin tuotannossa kautta linjan. Serigrafia eli silkkipaino oli Smithille mieluisa taiteen tekemisen tapa myös tekniikalle ominaisen monistettavuuden vuoksi. Uniikkien teosten sijaan useina vedoksina toteutetut serigrafiat mahdollistivat teosten edullisemman hinnoittelun. Howard Smith halusi tehdä taidetta, joka olisi saavutettavaa mahdollisimman monille. 

Teoksen keskeinen elementti on armeijakäytössä ollut takki. Howard Smith keräsi erilaisia esineitä, joista monet löysivät tiensä kollaaseihin. Näitä teoksia hän työsti jo 1960-luvulla asuessaan Suomessa. Näyttelyluetteloiden ja valokuvien perusteella voidaan todeta, että Smith teki merkittävän määrän kollaaseja, joiden pohjamateriaalina on jonkinlainen takki. Tiedossa on kuitenkin vain muutamia säilyneitä takkiteoksia, joista yksi on Kaksintaistelu.

Akrobaatit-teos kuuluu Afrikka-nimiseen sarjaan, joka valmistui vuonna 1980. Sarjaa työstäessään Howard Smith oli juuri palannut takaisin Yhdysvaltoihin ja ilmaisi teoksissaan nyt selkeämmin afrikkalaisen diasporan* visuaalista maailmaa. Smith palasi Yhdysvaltoihin asuttuaan Suomessa 14 vuotta. Taustalla oli taiteilijan halu päästä osaksi afrikkalaisamerikkalaista kulttuuria ja yhteisöä, jota hän ei Suomesta löytänyt. Suomalainen yleisö ei ollut ymmärtänyt Smithin taiteessa olevia merkityksiä, jotka liittyivät rotuun ja yhdysvaltalaisen kansalaisoikeusliikkeen kysymyksiin.

* Diaspora tarkoittaa kansan tai etnisen ryhmän hajaantumista alkuperäiseltä asuinalueeltaan eri puolille maailmaa. Se voi viitata myös hajallaan elävään yhteisöön, joka säilyttää kulttuurisia juuriaan.

Howard Smith työskenteli suunnittelijana Arabialla vuodesta 1986 vuoteen 1995. Arabialla ollessaan hän tutustui Erna Aaltoseen, joka oli aloittanut tehtaalla samaan aikaan harjoittelijana.   

Rummuttaja-sarja on esimerkki Howard Smithin Arabian kauden tuotannosta. Astiasarjaan kuului lautanen, jalallinen kulho sekä korkea vaasi. Kaikissa esineissä oli Smithin suunnittelema koristelu.  Rummuttaja-sarjan astioiden kuvioissa Smith halusi kuvata rummutuksesta tulevia rytmejä. Ne edustivat hänelle yhtä kommunikoinnin muotoa.   

Howard Smithistä ja Erna Aaltosesta tuli pariskunta, ja he perustivat yhdessä Arteos-yrityksen vuonna 1987. Smith ja Aaltonen muuttivat Tervakosken Lumppulinnaan, josta löytyi sekä työskentelytilat että koti. Arteoksen ensimmäisiä tuotteita oli monien suomalaisten tuntema keraamisten lintujen sarja, jota tehtiin käsin pienissä erissä. Lintujen valmistus siirtyi 1990-luvun puolivälissä Arabian tehtaalle sarjatuotantoon. 

Paperileikkaukset muodostavat merkittävän osan Howard Smithin tuotannosta. Smith leikkasi yksivärisestä paperista mielikuvituksellisia hahmoja, joissa voi nähdä ihmismäisiä piirteitä sekoittuneina abstrakteihin muotoihin. Leikkaamalla paperia hän pystyi luomaan monimutkaisen kuva-aiheen nopeasti. Smith saattoi vaihtaa tekniikkaa ja käyttää paperileikkauksessa tutkimaansa aihetta painettuna kankaalle, keramiikassa tai suurikokoisena vanerileikkauksena. Paperin työstäminen eri muodoissaan oli Howard Smithille tärkein ja pitkäaikaisin taiteen tekemisen muoto.

Howard Smith teki pitkän uransa aikana taidetta monilla eri tekniikoilla. Varsinaisia maalauksia hänen tuotannossaan on suhteellisen vähän, vaikka maalaaminen saattoi olla osana sekatekniikalla tehtyjä teoksia.  Smith maalasi 1980-luvulla aktiivisesti, mutta käytti muitakin tekniikoita sen rinnalla. Maalauksissa korostuvat Smithin kuvailmaisun keskeiset piirteet: voimakas värimaailma ja vahva viivankäyttö.  

Howard Smith alkoi tehdä päähineistä naamiomaisia teoksia 1980-luvulla asuessaan Yhdysvalloissa. Hän saattoi muotoilla hattuja taittamalla tai tekemällä pieniä viiltoja, mutta yksinkertaisimmillaan hattunaamio syntyi kiinnittämällä päähineeseen pieniä esineitä, joista kasvonpiirteet muodostuivat. Samoihin aikoihin Smith ryhtyi kuvaamaan kasvoja myös metalliveistoksissaan. 2000-luvulla valmistui suuri määrä rautaromusta tehtyjä veistoksia, joiden valmistuksessa Smithiä auttoi hitsaaja. Näissä kasvoja kuvaavissa veistoksissa korostuu vähäeleisyys, ja käytetylle materiaalille ominaisten piirteiden näyttäminen.

1928
Syntyy 17. huhtikuuta Moorestownissa, New Jerseyssä, Yhdysvalloissa. Vanhemmat ovat Sylvester Smith (1888–1960) ja Mary McGregor (1889–1930). Howard on kahdeksanlapsisen perheen kuopus.

1930
Äiti Mary Smith kuolee. Perhe muuttaa Green Treehen, New Jerseyyn.

1933
Aloittaa koulun Mount Laurelissa, New Jerseyssä.

1937
Isä Sylvester Smith menee uudelleen naimisiin.

1940
Aloittaa high schoolin Bordentownissa, New Jerseyssä. Keskeyttää opintonsa ennen valmistumista.

1947
Muuttaa veljensä Josephin luo Mount Hollyyn. Työskentelee paikallisessa kirjastossa.

1949–1958
Liittyy armeijaan ja sijoitetaan Fort Dixin tukikohtaan. Sotilasuransa aikana Smith on Yhdysvaltojen lisäksi sijoitettuna Japaniin, Koreaan ja Saksan Liittotasavaltaan.

1960–1962
Opiskelee Pennsylvanian taideakatemiassa, Philadelphiassa.

1962
Smith saapuu Young America Presents ‑ryhmän mukana lyhyeksi tarkoitetulle vierailulle Helsinkiin, jossa on samaan aikaan meneillään Neuvostoliiton järjestämä Maailman nuorison ja ylioppilaiden VIII maailmankonferenssi. Young America Presents oli Yhdysvaltojen organisoima kilpaileva vastine neuvostoliittolaiselle tapahtumalle.
Päätyy jäämään Suomeen ja asettuu Espoon Westendiin. Työskentelee Markkinointi Viherjuuri -yrityksessä graafisena suunnittelijana vuoteen 1963 saakka.

1963
Muuttaa Helsinkiin. Järjestää ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Galleria Pinxissä, joka tunnetaan kokeilevaan taiteeseen suuntautuneena näyttelytilana. Smith tutustuu Suomessa vaikuttaviin taiteilijoihin ja muotoilijoihin, ja hänestä tulee nopeasti aktiivinen toimija taidekentällä.

1965
Avioituu Raili Hakulisen kanssa.

1966
Tytär Satu Marja Lucille syntyy.

1967
Työskentelee Kaj Franckin assistenttina Taideteollisessa oppilaitoksessa, Helsingissä.

1968
Poika Erik Josef Howard syntyy.
Aloittaa painokangaskuosien suunnittelijana Vallilan Silkki Oy:llä, jossa jatkaa vuoteen 1976 saakka.

1971
Muuttaa perheineen Siuntioon, Svartbäckiin.

1972–1974
Smith toteuttaa useita julkisia taideteoksia 1970-luvun alusta alkaen. Sylvään koulun auditorion esirippu valmistuu 1972, Neue Stadt Wulfenin seurakuntatalon applikoitu alttaritaulu 1973 ja Vekaranjärven varuskunnan seinämaalaukset 1974.
Avioero Raili Hakulisesta vuonna 1974.

1976
Muuttaa Kaliforniaan.

1978
Yksityisnäyttelyissään Smith tuo esille uusia tekstiiliteoksiaan, hatuista tehtyjä naamioita ja grafiikkaa.

1979
Riihimäen uimahallin seinämaalaus.

1980
Smith perustaa ystävänsä taidehistorioitsija Samella Lewisin kanssa The Asanti Galleryn Pomonaan, Kaliforniaan.

1982
Toimii luennoitsijana La Verne Collegessa ja Scripps Collegessa, Kaliforniassa vuoteen 1984 sekä Taideteollisessa korkeakoulussa, Helsingissä.

1985
Muuttaa Suomeen ja toimii vierailevana taiteilijana Arabian keramiikkatehtaalla Helsingissä.

1986
Keramiikkaa esittelevä yksityisnäyttely Galleria Brondassa Helsingissä.
Smith aloittaa suunnittelutyöt Oy Arabia Ab keramiikkatehtaalla ja työskentelee siellä vuoteen 1995 saakka.

1987
Smihin keramiikkaa esillä yksityisnäyttelyssä Amos Andersonin taidemuseossa sekä ryhmänäyttelyssä Finnish Design Centerissä.
Toimii taidehistorian luennoitsijana Åbo Akademissa Turussa.
Betonireliefi valmistuu Viherlaakson terveyskeskukseen Espoossa.

1988
Perustaa yhdessä Erna Aaltosen kanssa yhteisen yrityksen Arteos, ja he muuttavat Tervakoskelle.

1991
Avioliitto Erna Aaltosen kanssa.
Seinäreliefi valmistuu Leppävaaran uimahalliin Espoossa.

1993
Retrospektiiviset 30‑vuotisnäyttelyt Hämeenlinnan taidemuseossa ja Savonlinnan taidemuseossa.

1996
Smith ja Aaltonen muuttavat Fiskarsiin ja kunnostavat vanhasta omenavarastosta kodin ja työtilat.

2001
Howard Smithille myönnetään Valtion muotoilupalkinto.

2002
Howard Smithille myönnetään Fiskarsin osuuskunnan kunniajäsenyys ja Valtion taiteilijaeläke. Samana vuonna retrospektiivinen 40‑vuotisnäyttely Galleria Nefretissä Turussa.

2005–2007
Julkinen taideteos Liikkumattomia tanssijoita valmistuu Arabian kaupunginosaan, Helsinkiin.

2010
2010-luvun alussa Smith sokeutuu glaukooman seurauksena.

2021
Howard Smith kuolee 4. helmikuuta 92-vuotiaana Fiskarsissa.

2024
Retrospektiivinen näyttely Palm Springs Art Museumissa, Kaliforniassa.

2026
Retrospektiivinen näyttely EMMA – Espoon modernin taiteen museossa.

Katso Howard Smithin videomuotokuva EMMA Zonessa!

Videolla tutustutaan taiteilijan elämään hänen puolisonsa Erna Aaltosen kertomana. Myös Smith itse pääsee ääneen arkistomateriaalien välityksellä.

EMMA Zone – Aina avoinna taiteelle

Suomessa asuvan sveitsiläishaitilais-suomalaisen taiteilijan Sasha Huberin (s.1975) tekemä muotokuva Howard Smithistä on osa hänen laajempaa The Firsts ‑teossarjaansa. Huberin työskentely tarkastelee muistamisen ja kuulumisen politiikkaa. Sarjassa Huber on kuvannut ensimmäisiä afrikkalaiseen diasporaan kuuluvia ihmisiä, jotka asettuivat eri puolille Eurooppaa 1800- ja 1900-lukujen aikana. Huberin käyttämä tekniikka poikkeaa perinteisestä muotokuvan maalaamisesta: hän luo teokset ampumalla niittejä mustaksi maalattuun akustiseen levyyn niittipistoolilla. Tekniika on taiteilijalle monella tavalla symbolinen. Sen avulla tuodaan esiin kuvattujen ihmisten usein sivuutettuja historioita, samalla niitit edustavat myös korjaamisen mahdollisuutta — haavojen kuvitteellista yhteen ompelua.

Muotisuunnittelija ja työelämäprofessori Ervin Latimerin (s. 1988) Asetelma-teos kumpuaa kunnianosoituksesta Howard Smithiä ja tämän työtä kohtaan. Teoksen lähtökohtana ovat olleet ajatukset afrosuomalaisesta kansallisasusta, perinnetekstiilistä sekä kunnian osoittamisesta vaatteen kautta. Päälle puettavan vaatteen sijasta Latimer on toteuttanut idean kolmiosaisena monumenttina, joka on tarkoitettu muistamisen ja kunnioittamisen paikaksi.

Museonjohtaja: Krist Gruijthuijsen

Kuratointi: Tuomas Laulainen, Mariia Niskavaara

Projektin johto: Tuomas Laulainen, Mariia Niskavaara, Ingrid Orman

Näyttelyarkkitehtuuri: Tuomas Laulainen, Milla Rissanen

Graafinen suunnittelu: Milla Rissanen

Tekninen suunnittelu ja toteutus: Kalle Jarva, Mikko Kaukonen, Miika Kyyrö, Lasse Lindfors, Olli Lukkari, Aleksi Martikainen, Lasse Naukkarinen, Jari Rönkkö, Samppa Törmälehto

Valaistus: Jenni Salovaara

Konservointi: Tiina Juuti, Taina Leppilahti, Marianne Miettinen, Päivi Ukkonen

Kehystys: Seppo Laaksonen

Registrointi: Mereca Victorzon

Näyttelytekstit: Tero Hytönen, Tuomas Laulainen

Mobiiliopas: Tero Hytönen, Helmi Tolonen

Yleisötyö ja ohjelma: Tero Hytönen, Reetta Kalajo

Opastusten suunnittelu: Riikka Alanko

Asiakaspalvelun suunnittelu: Maija Eränen, Anna Mantere

Markkinointiviestintä: Iris Suomi, Helmi Tolonen

Valokuvaus ja dokumentointi: Paula Virta

Videon kuvaus ja editointi: Paula Virta

Videon tuotanto: Tero Hytönen

Palvelumyynti, kävijäkyselyt: Essi Huhtanen

EMMA Shop: Mira Alanko, Salla Engström

EMMAn asiakaspalvelu ja oppaat

Käännökset: Therese Norrmén (svenska), Tomi Snellman (English)