Veistospuiston teokset täydentävät Aarno Ruusuvuoren betoniarkkitehtuuria ja piha-alueen riisuttua estetiikkaa. Matti Peltokankaan kuutionmuotoinen spektroliittikivestä tehty veistos Kulku (1990) johdattaa veistospuiston kulmalla WeeGeelle. Puistoa reunustaa Pertti Kukkosen muurimainen betoniteos Mutkia matkassa (2006). Veistospuistosta löytyvät myös Eero Hiirosen veden merkitystä juhlistava Pro Aqua (2005–2006) ja Raimo Utriaisen alumiiniveistos Virta I (1981/2006). Veistospuistossa sijaitsee myös Anni Rapinojan yhdessä espoolaisten kanssa toteuttama yhteisötaideteos Puusta pudonneet (2016).

Saastamoisen säätiön jo vuonna 1995 ostama Kulku-teos pystytettiin näyttelykeskuksen edustalle kesällä 2017. Teoksessa käytetty kivi on spektroliittia, jota esiintyy Ylämaan kunnan alueella Etelä-Karjalassa. Kuution muotoisen veistoksen pintaan on taiteilijan kiviveistoksille tyypillisesti työstetty viistot, hiukan rosoiset urat. Samankaltaiset urat löytyvät myös Peltokankaan Relander-muistomerkin (1996) neljästä punagraniitista valmistetusta kuutiosta. Muistomerkki sijaitsee Hesperian esplanadilla Helsingissä. Abstraktien kiviveistosten rinnalla Peltokangas on työstänyt myös esittäviä aiheita. Esittävät teokset ovat pääasiassa toteutettu pronssivaluina.

Matti Peltokangas (s. 1952)
Kulku
1990
spektroliitti 1,3m x 1,3m x 1,3m
Saastamoisen säätiön taidekokoelma
Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Näyttelykeskus WeeGeen edustalle taiteilija Pertti Kukkosen (s. 1954) toteuttama muurimainen Mutkia matkassa sopii hyvin arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman rakennuksen yhteyteen, sillä niitä yhdistää materiaali, betoni. Niin Kukkonen kuin Ruusuvuorikin ovat töissään tutkineet betonia ja sen mahdollisuuksia.

Mutkia matkassa on läpivärjätty, kolmessa osassa paikalleen valettu muuri, jonka hiottu yläpinta korostaa teoksen aaltoilevaa muotoa. Teos toimii näyttelykeskukselle ohjaavana elementtinä ja rajaa samalla puistoalueen jalankulkuväylästä. Se on osa Tapiolan kulttuuriraittia, jonka on suunnitellut maisemasuunnittelija Gretel Hemgård. Kukkonen on toteuttanut lukuisia julkisia teoksia Suomessa. Näyttelykeskus WeeGeen edustalta löytyvän teoksen nimen jakavat Kukkosen Kotkan Veistospromenadin varrelle tekemät betonipenkit (2010). Samaa teemaa jatkaa myös Tampereen Kirjailijanpuistosta löytyvä 200 metrinen veistosmuuri (2011).

Kuuntele taiteilijahaastattelu, jossa Kukkonen kertoo teoksestaan.

Pertti Kukkonen
Mutkia matkassa
2006
läpivärjätty betoni, 55m (pituus)
EMMA-kokoelma
Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Kuvanveistäjä Eero Hiirosen (1938-2018) Pro Aqua -teos pystytettiin näyttelykeskus WeeGeen edustalla sijaitsevaan veistospuistoon 2007. Taitelija on tässä vuosina 2005-2006 valmistuneessa teoksessa käsitellyt hänelle tunnusomaista vesiaihetta, joka kiehtoi häntä vuosikymmenten ajan. ”Ilman vettä ei olisi elämää”, Hiironen totesi veistoksen pystytyksen yhteydessä. Veistos on valmistettu taiteilijan suosikkimateriaalista, kiiltäväpintaisesta ruostumattomasta teräksestä, jonka työstäminen on haasteellista. Teräksen lisäksi Hiironen on käyttänyt teoksissaan esimerkiksi kuparia, pronssia ja alumiinia. Noin 1500 kiloa painava ja lähes kuusi ja puoli metriä pitkä teos on yksi Hiirosen suurimmista teräsveistoksista.

Hiironen oli taiteilijana tuottelias. Museoiden kokoelmissa on satoja hänen teoksiaan, ja hän toteutti uransa aikana kymmeniä julkisia veistoksia. Hiironen perusti 1974 Pirkanpohjan taidekeskuksen Ähtäriin. Taidekeskus on edelleen toiminnassa. Kyösti Kakkosen taidekokoelmaan kuulunut Pro Aqua -veistos lahjoitettiin EMMAlle 2016.

Eero Hiironen
Pro Aqua
2005-2006
ruostumaton teräs 1,02m x 6,3m x 0,85m
EMMA-kokoelma
Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Virta on jatkuvaa liikettä. Liike onkin nähtävissä Virta 1 -teoksen alumiinisäleissä, jotka ovat tyypillisiä kuvanveistäjä Raimo Utriaisen (1927-1994) teräksisen vaaka- tai pystyakselin varaan kootuille myöhäiskauden teoksille. Utriainen aloitti uransa 1950-luvulla työskennellen perinteisillä kuvanveiston tekniikoilla, kuten pronssivalulla, mutta vaihtoi 1970-luvulla pronssin teräkseen ja luopui esittävistä aiheista. Kuvataideopintojensa lomassa Utriainen oli opiskellut matematiikkaa ja arkkitehtuuria, ja tämä tausta näkyy selvästi hänen myöhäistuotannossaan.

Näyttelykeskus WeeGeen pihalla sijaitsevan veistoksen mallina on ollut Utriaisen 1980-luvun Virta-sarjan veistos Virta 1, josta Raimo Utriaisen taidesäätiö teetti uuden, alkuperäistä veistosta suuremman version. Teos on valmistettu mustasta eloksoidusta alumiinista ja kiillotetusta ruostumattomasta teräksestä. Muita Utriaisen myöhäiskauden konstruktivistisia, alumiinisäleestä valmistettuja teoksia voi pääkaupunkiseudulla nähdä Helsingin Salmisaaressa ja Kalliossa. Salmisaaressa, Lauttasaaren sillan kupeessa, sijaitsee Aallonharjalla-teos (1974), joka on saanut aaltoa tarkoittavan lempinimen Vooki. Kallion kirjaston takaa, Matti Heleniuksen puistosta, löytyy puolestaan Arvo Turtiaisen muistomerkki (1990).

Raimo Utriainen
Virta 1
1981-2006
mustaksi eloksoitu alumiini, kiillotettu ruostumaton teräs 3,6m x 6,2m x 0,39m
Saastamoisen säätiön taidekokoelma
Kuva: Ari Karttunen / EMMA