Kuvataiteilija Alma Heikkilä (s.1984) työskentelee ja asuu Hyrynsalmella ja Helsingissä. Hän on valmistunut Kuvataideakatemiasta 2009. Teoksissaan Heikkilä pyrkii haastamaan kokijan suhteen materiaaliseen maailmaan, universumiin, toisiin lajeihin, tuntemattomaan, tieteeseen ja tekniikkaan sekä vallitsevaan ihmiskuvaan.

Katsoja liikkuu osana Areenaan rakennettua teosta, sen sisällä ja liepeillä, saavuttamatta teoksen samanaikaista kokonaiskuvaa. Teoksen ripustus vaatii katsomaan suuria pintoja läheltä ja käsittelee ilmiöitä, jotka ovat kooltaan, nopeudeltaan tai etäisyydeltään suhteettomia ihmisen havainnoitavaksi tai ymmärrettäväksi, kuten biosfääri, ilmastonmuutos tai öljyyn pohjaava maailmanjärjestys. Näyttelyn nimi viittaa Timothy Mortonin kirjaan Hyperobjects: Philosophy and Ecology after the End of the World.

”Tekeminen on aina yhdessä tekemistä, oleminen on aina yhdessäoloa. Teos nostaa tämän esiin sisältönsä lisäksi myös nimessään Alma Heikkilä, koheesio, hiilivedyt, kuusi, metsälehmus, haapa, koivu, mänty, hakukone, kieli ja muut: Ne eivät mahdu ihmisen aikaan ja paikkaan. Elämme autonomian illuusiossa, emmekä hahmota olemistamme tukevia ei-inhimillisiä tekijöitä. Materiaalisia objekteja on vaikea tunnistaa, koska ne ylittävät ihmisen ajan ja paikan tajun. Huomioimalla ja hyväksymällä objektien syvä, ihmiseltä vetäytyvä todellisuus, voimme uudistaa vinoutunutta suhdettamme arkeamme kannattelevaan materiaaliseen maailmaan.

Veden, kiintoaineiden, rasvojen ja öljyjen vaikutuksella syntyy pintoja ja jälkiä, jotka ohjaavat erilaisten eliöiden, kasvien ja tämän maalaussarjan rakenteen ja olemuksen muodostumista. Pigmentit asettuvat pintaan veden erilaisten ominaisuuksien mukaan hiljaa kuivumalla. Pimeys, metsä, maa, rihmastot ja kasvien signalointi, jotka yhdessä toimivat katseelta piilossa, yhdistyvät jatkuvasti kasvavaan tietoon ihmiselle näkymättömien prosessien ja mekanismien merkityksestä.” Alma Heikkilä

Näyttely järjestetään yhteistyössä Kari Huhtamon Taidesäätiön kanssa