Monet´n 12 teosta yli 40 vuoden ajalta esittelevät hänen taidettaan impressionismin alkuajoilta 1870-luvulta aina 1910-luvulle, jolloin Monet´n maalauksissa aihe lähes katoaa, muuttuu abstraktioksi.

Näyttelyn suomalaiset taiteilijat, joilta on esillä 81 maalausta, ovat Berndt Lindholm, Victor Westerholm, Elin Danielson, Hanna Rönnberg, Torsten Wasastjerna, A.W. Finch, Magnus Enckell, Verner Thomé, Ellen Thesleff ja Pekka Halonen.

Maaria Wirkkalan uusin teos Näennäinen/ Illusoire/ As If edustaa kevään näyttelyssä nykytaidetta.

12 x Claude Monet

Impressionismin isälle, ranskalaiselle Claude Monet´lle (1840-1926) taiteen keskeisin tehtävä oli hetkellisen vaikutelman vangitseminen kankaalle mahdollisimman nopeasti puhtain ja kirkkain värein. Valo sekä alati muuttuva vesi ja ilma olivat taiteilijan tärkeimpiä innoittajia.

Claude Monet´n aiheet ja sommitelmat alkoivat pelkistyä 1880-luvulla. Hän maalasi samaa aihetta – mm. viljasuovia ja poppeleita – tutkivia maalaussarjoja eri vuorokauden ja vuoden aikoina, erilaisissa sääoloissa. 1900-luvun alusta lähtien Monet keskittyi maalaamaan aiheita Givernyn puutarhastaan, mm. lumpeita.

Monet´n taiteen vaikutus 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun taiteeseen on ollut ratkaiseva. uusien värikäsitysten muotoutuminen, muodon hajoittaminen väreiksi ja aiheen alistaminen maalaukselle vei kohti abstraktia taidetta.

Suomalaisia impressioita

Pariisista tuli suomalaisten taiteilijoiden tärkein opiskelupaikka 1880-luvulla. Tuolloin impressionismi taidesuuntauksena oli jo osittain sulautumassa muuhun taiteeseen. Impressionismi kuitenkin kiinnosti ja myös vaikutti suomalaisten taiteeseen, vaikka siitä ei täällä taidesuuntausta syntynytkään.

Berndt Lindholmille, Victor Westerholmille ja Torsten Wasastjernalle Pariisin matkat merkitsivät erityisen intensiivistä paneutumista impressionismin valo- ja värioppeihin. Heitä kiinnostivat maisemat, kaupunkinäkymät, impressionistien näennäisen sattumanvaraiset aiheet. Elin Danielson ja Hanna Rönnberg keskittyivät 1880-luvulla ulkoilmamaalaukseen myös Ahvenanmaalla Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa. Varhaisten maisemaimpressionistien työt olivat poikkeus Suomen taiteessa: ne joko herättivät hämmennystä tai jätettiin kokonaan huomioimatta.

1900-luvun alussa nuori suomalainen taiteilijapolvi innostui uusimpressionismista, ja suuntana oli jälleen Pariisi. A.W. Finchin, Magnus Enckellin ja Verner Thomén taiteen perustana olivat uusimpressionismin väriteoriat, puhtaan paletin väri-ilmaisu. Myös Ellen Thesleffin ja Pekka Halosen värit ja aiheet uudistuivat radikaalisti. Thesleff ensimmäisenä tajusi Monet´n maalaukseen sisältyvät abstraktin taiteen mahdollisuudet.

Näyttelyn teokset on lainattu keskeisistä suomalaisista museoista sekä useista yksityiskokoelmista. Monet´n teosten lainaajat ovat Musée d´Orsay, Musée Marmottan Monet, Musée d´art moderne Saint-Etienne Metropole, Musée de Morlaix (Morlaix), Musée Malraux (Le Havre), Göteborgin taidemuseo, Kansallismuseo (Tukholma), BogArt Collection, Kasser Foundation (New Jersey). Teosten joukossa ovat mm. Nainen ja päivänvarjo vuodelta 1886, kaksi Monet´n taiteessa keskeistä viljasuovamaalausta Viljasuovat loppukesällä, 1891, Viljasuova, 1889/1890 ja Japanilainen silta, n. 1918.