Espoo Museum of Modern Art

Taidepakki

Taidepakki on EMMAn opetuskokoelma, jota käytetään taiteen historian elävöittämiseen erilaisissa kohtaamisissa yhdessä taiteesta kiinnostuneiden kanssa.

Taidepakin virtuaaliversiossa on kahdeksan eri aikakausien ja alueiden taide-esinettä kolmiulotteisena. Pyörittämällä voit katsoa teoksen alle ja taakse, suurentamalla pääset tutkimaan esineen pintaa. Kokeile! Voit myös nähdä veistoksen tekemistä kuvaavan animaation Pakkaslintu-teosta klikkaamalla.

Tuntematon: Kusura-idoli, noin 3000 eaa

Pronssiajalla tämänkaltaisia Kusura-idoleita tehtiin monenlaisista materiaaleista. Nimi tulee Kusuran kylästä, josta moni pienoisveistos on löytynyt. Kusura sijaitsi lounais-Anatoliassa, nykyisessä Turkissa. Kusura-idolin merkitystä tai käyttötarkoitusta ei tiedetä varmasti. Arvellaan, että sillä on yhteys äitiyteen ja hedelmällisyyteen. Tutustu Kusura-idoliin 3D-muodossa..

Hevosenpääveistos, 1271-1368

Taiteilijat saavat usein inspiraatiota edeltävien vuosisatojen tai -tuhansien taiteesta. Tämä veistos on muinaisen Kiinan aikakaudelta, jolloin mongoliarmeijat olivat riistäneet vallan pitkään hallinneilta dynastioilta. Vaikka uuden aikakauden hallinnon nimi oli Yan eli uusi alku, vanha kiinalainen taide oli hyvin arvostettua. Hevosenpääveistoksen alkuperäinen versio on Han-dynastian ajalta (206 ea -200 jaa). Tutustu Hevosenpääveistokseen 3D-muodossa.

Jacob Axel Gillberg, Nuoren naisen muotokuva, 1811

Muotokuvat ovat olleet läpi historian ihmisille tärkeitä. Taiteilijoilta on tilattu ja tilataan yhä muotokuvia. Jacob Axel Gillberg oli ruotsalainen miniatyyrimaalari, joka ansaitsi elantonsa tekemällä tämän kaltaisia maaluksia. Hän opiskeli ulkomailla ja matkusti ympäri Eurooppaa tehden muotokuvia.

Tämän medaljongin taustapuolella on kuvan naisen hiussuortuvia. Miksi luulet, että hiukset on liitetty medaljonkiin?

Ihmisten kuvat ovat yhä nykyäänkin tärkeitä meille. Suurin osa kantaa jopa tuhansia omakuvia ja kuvia muista taskussaan. Tutustu muotokuvaan 3D-muodossa.

Jacob Axel Gillberg, Upseerin muotokuva, 1809 tai 1811

Miniatyyrimuotokuvat yleistyivät Euroopassa jo 1600- ja 1700-luvuilla. Ne säilyttivät suosionsa aina valokuvauksen yleistymiseen saakka. Toisin kuin valokuvissa, maalattujen muotokuvien kohde joutui olemaan mallina useita kertoja, tunteja kerrallaan. Minkälaista olisi olla mallina muotokuvamaalarille? Tutustu muotokuvaan 3D-muodossa.

Petri Ala-Maunus, sarjasta Pilvisiä päiviä, 1998

Öljyvärimaalauksen muoto on kiinnostava. Olemme tottuneet katsomaan maalausta enimmäkseen yhdestä suunnasta, mutta tämä pilvinen maisema jatkuu reunojen yli sen sivuille. Miten kolmiulotteinen muoto muuttaa maisemaa? Kertooko öljyvärimaalauksen takaosa jotain sen synnystä? Tutustu teokseen 3D-muodossa.

Pekka Jylhä, Vavisten ja kunnioittaen, 2005

Tämä Saastamoisen säätiön taidekokoelman taideteos on ollut yksi EMMAn kävijöiden suosikeista. Se on tällä hetkellä konservoinnissa ja lepäämässä oltuaan esillä useita vuosia.

Valkoinen metsäjänis nostaa maitolautasta väristen kohti katsojaa. Lautasella olevan maidon ja teoksen sisällä olevan moottorin takia se tarvitsee paljon ylläpitoa ja puhdistusta. Näistä toimista vastaavat EMMAn konservaattorit.

Tutustu teokseen 3D-muodossa.

Henrietta Lehtonen, Sinivalkoinen posliinilehmä

Tämä pieni taideteos esittää tuttua kotieläintä, lehmää. Veistos on pieni kannu, joka on maalattu paikoin siniseksi. Minkälaisia posliiniastioita sinä arjessasi käytät?

Tutustu teokseen 3D-muodossa.

Pirkko Nukari, Pakkaslintu, 2006

Miten veistos syntyy? Tekoprosessi vaihtelee materiaalista ja veistoksen koosta riippuen. Taiteilijan työmenetelmät ovat aina yksilölliset. Pakkaslinnun tehnyt taiteilija Pirkko Nukari on aloittanut rautalankarungosta. Monen vaiheen jälkeen lopputuloksena on pronssinen lintuveistos. Katso koko prosessi.