Elokuvan alussa droonikamera kuvaa hylätyn kaupungin raunioita. Seuraavissa kohtauksissa näemme yksin tyhjässä ravintolassa liikkuvan apinan, jolla on naamallaan naisen kasvoja muistuttava naamio. Palvelijaksi koulutettu apina ja ohjelmoitu drooni ovat Fukushimassa, joka tunnetaan vuoden 2011 voimakkaasta maanjäristyksestä ja tsunamista sekä niitä seuranneesta ydinkatastrofista.

Apina suorittaa sille opetettuja asioita kuin robotti, toistaen ja muunnellen toimintoja päättömästi. Se on ihmisen representaation vanki ja ihmisyyden ainoa tulkitsija. Se odottaa odottamistaan ja ikävystyy. Apina on jäänyt oppimansa ja vaistojensa välimaastoon.

Nimetön (Ihmisnaamio)
2014
Elokuva, väri, stereoääni
Kesto 19 min

Taiteilijan, Hauser & Wirth -gallerian sekä Anna Lena Filmsin luvalla.

Kuvitelmista on kahden eri älykkyyden, ihmisen ja koneen, yhdessä tuottamaa kuvittelua. Teosta varten henkilöä pyydettiin ajattelemaan jotakin tilannetta, ja samalla hänen aivoaaltojaan tallennettiin. Seuraavaksi keinotekoinen neuroverkko tulkitsi ajattelusta syntyneitä tallenteita vertaamalla niitä suureen kuvista koostuvaan tietokantaan. Tuloksena syntyvä kuva on syväoppimiseen perustuva rekonstruktio ihmisaivojen mielikuvista. Teoksen led-näytöillä nähdään keinotekoisen neuroverkon yrityksiä tunnistaa mielikuvia jatkuvana prosessina eikä valmiina lopputuloksena. Uusia kuvia syntyy jatkuvasti ympäröivien taideteosten ja ennakoimattomien ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta. Tilassa kuuluu tallennettujen aivoaaltojen ääniä. 

Kuvitelmista
2019 alkaen, jatkuva
Tekoälyn rekonstruktiot perustuen ihmisaivojen mielikuviin, reaaliaikaisesti muodostuva tulkinta, led-näytöt, ääni 

Taiteilijan sekä Marian Goodman ja Hauser & Wirth -gallerioiden luvalla
Copyright: Kamitani Lab / Kyoto 

Vuonna 2015 Pierre Huyghe suunnitteli Istanbuliin teoksen, jonka pohjana olisi Marmaranmeren pohjaan upotettu betoninen näyttämö, jolla olisi erilaisia esineitä. Näyttämö olisi tarjonnut asuinpaikan erilaisille mereneläville. Tämän toteutumattoman teoksen nimi, Abyssal Plain, Geometry of the Immortals, viittaa syvänmeren pohjan tasaisiin alueisiin, jotka kattavat yli puolet maapallon pinta-alasta mutta ovat silti planeettamme vähiten tutkittuja alueita.

Akvaariolla on sama nimi kuin mereen upotetulla teoksella. Teos sisältää Marmaranmerestä peräisin olevia murskattuja simpukankuoria ja pieniä kiviä.

Akvaarion keskipisteenä on veistos, joka esittää makaavan alastoman naisen alavartaloa. Samanlainen veistos oli alun perin osa Huyghen kuuluisaa teosta Untilled, joka oli esillä ensimmäistä kertaa documenta 13 -näyttelyssä Kasselissa, Saksassa. Betoniveistos on kopio sveitsiläisen kuvanveistäjän Max Weberin 1930-luvun teoksesta. Huyghe muokkasi Kasselin näyttelyyn veistosta korvaamalla sen pään elävällä mehiläispesällä. Syvyyden aavassa saman arvoituksellisen veistoksen alaosan kopio on akvaarion ekosysteemissä, meritähtien peitossa.

Olemme havainneet muutoksia Syvyyden aava -akvaarioteoksen veden olosuhteissa ja ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä olemme poistaneet meritähdet taideteoksesta. Tilannetta tutkitaan. Meritähdet on sijoitettu uuteen kotiin.

Lue lisää akvaarioteosten ylläpidosta alta.

Syvyyden aava
2015
Elävä ekosysteemi, akvaario, betonivalos lepäävästä hahmosta 

Saastamoisen säätiön taidekokoelma / EMMA – Espoon modernin taiteen museo

Akvaarion maisema perustuu Meksikon vedenalaisiin luoliin, ja sitä asuttavat sokko- ja lipputetrakalat. Sokkotetrat jäivät pimeisiin luoliin miljoonia vuosia sitten ja menettivät vähitellen näkönsä: niiden näkökykyyn liittyvän geenin ilmentyminen hiipui tarpeettomana.

Teoksen englanninkielinen nimi Circadian dilemma viittaa vuorokausirytmiin, 24 tunnin kiertoon, jota eläimet, kasvit, sienet ja bakteerit noudattavat. Pimeissä luolissa luolakalojen rytmi vaihtui hiljalleen ja biologinen kello muuttui: vuorokausirytmi nopeutui, eikä se enää seuraa maapallon vuorokausikiertoa. Akvaariossa on paitsi sokeita myös näkeviä tetroja. Näin teoksessa on kaksi vuorokausirytmiä, ikään kuin kaksi rinnakkaista todellisuutta.

Akvaarion muuntuva älylasi reagoi ympäristöönsä. Lasin sisältämän nestekiteen ansiosta lasi voi olla läpinäkyvä, musta tai läpinäkymätön. Akvaarion ympäristön olosuhteisiin, esimerkiksi lämpötilaan, sademäärään ja ilmanpaineeseen, perustuva tieto määrittää miten valo läpäisee lasin.

Unen ja valveen ongelma (Silmän päivä)
2017
Akvaario, silmätön ja silmällinen Astyanax Mexicanus, levä, betonivalos skannatusta luolasta, älylasi, paikkasidonnainen ohjelmointi 

Yksityiskokoelma, Saksa

Zoodram ei ole luonnollisen ekosysteemin jäljitelmä eikä luontoon perustuva lavaste, vaan oma maailmansa. Se on itsestään ja sisäisesti kehittyvä organismi. Akvaarion olosuhteet ovat taiteilijan rakentamia, mutta ennalta emme voi tietää, mitä akvaariossa tulee tapahtumaan. Eläimet on valittu mukaan teokseen niiden käyttäytymisen, kykyjen ja ulkonäön perusteella, mutta nämä ominaisuudet saattavat muuntua ajan myötä.

Zoodram 6:ssa on erakkorapu, joka asuu Constantin Brâncusin kuuluisan Nukkuva muusa -veistoksen (alun perin 1909–10) kopion sisällä. Rapu ja muusan pää ilmentävät kahden lajin, ei-inhimillisen ja inhimillisen, kohtaamista. Huyghen mielestä akvaariot ovat kuin museoita: niihin kerätään ja eristetään ympäröivästä maailmasta valikoituja, luontoon kuuluvia elementtejä, joita ihmiset sitten tarkastelevat.

Zoodram 6
2013
Akvaario, elävät meren eliöt, hartsikuori Constantin Brâncușin veistoksen Nukkuva muusa (1910) mukaan 

Staatcliche Museen zu Berlin, Nationalgalerie, Freunde der Nationalgalerien hankkima vuonna 2015 

Voit valita tekstityksen videon alalaidan cc-painikkeesta.

Näyttelyssä on eläviä eläimiä: meritähtiä, rapuja ja kaloja. Eläinten hyvinvointi taideteoksissa on EMMAlle ja taiteilijalle erittäin tärkeää, ja olemme paneutuneet tämän varmistamiseen jo näyttelysuunnittelun varhaisessa vaiheessa. Akvaarioiden olosuhteita seurataan jatkuvasti, ja vaativammasta hoidosta huolehtivat museon ulkopuoliset akvaarioasiantuntijat. Päivittäistä huoltoa varten EMMA on saanut yksityiskohtaiset, kutakin yksittäistä teosta koskevat ohjeet.

Näyttelyllä on lain edellyttämä aluehallintoviraston (AVI) lupa eläinnäyttelyille. AVI myös valvoo eläinten asianmukaista hoitoa. Hätätilanteiden varalta EMMAlla on sopimuseläinlääkäri ja suunnitelma eläinten lääketieteellistä hoitoa ja huolenpitoa varten. Näyttelyn päätteeksi eläimet saavat pysyvän kodin, jossa otetaan huomioon kunkin lajin tyypillinen elinympäristö.

Erakkoravut ovat kymmenjalkaisten lahkoon kuuluvia äyriäisiä, joista jotkut elävät kuivalla maalla, toiset vedessä. Luonnossa on satoja erakkorapulajeja, ja joitakin lajeja pidetään myös lemmikkeinä. Erakkoravuille on tunnusomaista, että ne käyttävät pehmeän takaruumiinsa suojana kotilonkuorta tai muuta sopivaa esinettä. Rapu pitää kuoresta kiinni pyrstön ja takimmaisten raajojensa avulla. 

Kasvaessaan erakkorapu vaihtaa suojanaan olevan kotilonkuoren suurempaan. Kiinnostavan kuoren löytäessään se tutkii ja mittailee uutta kuorta saksillaan ja raajoillaan, ja kuoren sopivaksi todettuaan se siirtyy nopeasti uuteen kuoreen. Zoodram 6 -teoksen erakkoravulle tarjottiin uudeksi suojaksi naamiota, jonka sisäpuoli on suunniteltu muistuttamaan kotiloa. Rapu tutki sitä hetken ja siirtyi tähän uuteen kotiloonsa nopeasti. Kotilonkuoret ja Zoodram 6 -teoksen naamio voivat näyttää painavilta, mutta veden noste keventää kuorta ja rapu jaksaa hyvin kantaa sitä mukanaan. Uhkaavassa tilanteessa se voi vetäytyä kuoren sisälle turvaan.