Espoo Museum of Modern Art
25.08.2017 - 14.01.2018
Yleisön kuratoimia mediateoksia
Yleisö osallistui mediateoksien kuratointiin äänestämällä suosikkiteostaan Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta ja perustelemalla äänensä. Kolme eniten ääniä saanutta teosta esitetään näyttelyssä. Teokset ovat: Hannaleena Heiska, Ridestar (2010), Santeri Tuori, Metsä (vehmas 1) (2009) ja Shirin Neshat, Possessed (2001).
Hannaleena Heiska, Ridestar, 2010, kesto 00:03:12
Hannaleena Heiskan (s.1973) teoksen pääosassa on hevonen. Musiikki ja liikkuva kuva yhdessä luovat maalauksellisen ja tunteita herättävän muotokuvan hevosesta. Teos käsittelee epätoivoista rakkautta, suuria tunteita ja eskapismia eli pakoa todellisuudesta. Musiikkina soi Jules Massenetin Werther -oopperan aaria Ah! Non mi ridestar!
Hannaleena Heiska on kuvataiteilija, joka tekee maalauksia, piirustuksia, videoita ja installaatioita. Taiteilija on kiinnostunut ihmisyyden, olemassaolon ja todellisuuden pohtimisesta. Häntä inspiroi myös tuntematon: tietoisuutemme tasot, joita emme välttämättä havaitse. Teoksissaan Heiska sekoittaa todellisuutta ja fantasiaa. Eläimet ja eläimiin liittyvät aiheet ovat lähellä hänen sydäntään.
Heiskalle maalauksissa olennaista on liike, sisäinen jännite ja dynamiikka. Videoteosten tekemisen hän aloitti maalausten ohessa jo opiskeluaikoinaan Kuvataideakatemiassa. Videoissa hän pyrkii samaan kuin maalauksissakin: lähikuva kohteen pinnasta on kuin katsoisi siveltimenvetoja.
Hannaleena Heiska on osallistunut useisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla ja hänen videoteoksiaan on esitetty media- ja elokuvataiteen festivaaleilla Euroopassa. EMMAn kanssa hän on tehnyt yhteistyötä mm. Jälki -esityksen muodossa, joka oli tanssia, performanssia ja kuvataidetta yhdistävä esitys.
Santeri Tuori, Metsä (vehmas 1), 2009, kesto 00:06:54
Santeri Tuorin (s.1970) teoksessa taiteilija on luonut nykytaiteen keinoin ”maisemamaalauksen”, joka osoittautuu moniaistiseksi kuvaukseksi metsästä. Kuulo, näkö ja fyysisyys ovat mukana katsojan kokemuksessa, joten katsoja kuulee, näkee ja tuntee metsän. Teoksella on lumoava, meditatiivinen ja lähes hypnoottinen voima. Katsomistilanteessa läsnäolo ja kehollinen kokemus korostuvat.
Santeri Tuori on merkittävä suomalainen valokuva- ja videotaiteilija, joka työskentelee muotokuvan ja maiseman lajityyppien parissa nykytaiteen keinoin. Hän viittaa taidehistorian perinteeseen, mutta samalla kyseenalaistaa sitä. Useissa teoksissaan hän yhdistää pysähtynyttä ja liikkuvaa kuvaa ja käyttää niitä kerroksittain.
Tuori valitsee kohteen, jota kuvaa useita kertoja samasta paikasta. Joskus hän yhdistää kuvat toisiinsa editointiohjelmassa, mutta toisinaan hän projisoi videokuvaa valokuvan päälle. Lopputulos on hienovarainen, esteettinen ja tarkka. Tuorin videoteokset ovat moniaistisia ja intensiivisiä, joissa katsoja havaitsee liikkeen, muutoksen ja ajan kulun. Tuori luo teoksillaan tiloja, joissa katsoja on läsnä.
Santeri Tuori on osallistunut lukuisiin näyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla ja hänen teoksiaan on useissa julkisissa ja yksityisissä taidekokoelmissa. EMMAssa nähtiin hänen näyttelynsä vuonna 2009.
Shirin Neshat, Possessed, 2001, kesto 00:09:30
Shirin Neshatin (s.1957) teos kertoo naisesta, joka liikkuu iranilaisen kaupungin kujilla ilman huivia, chadoria, vaikka hänen pitäisi sitä islamilaisten lakien mukaan käyttää. Teoksessa kuvataan naisen henkilökohtaista kärsimystä, joka muuttuu joukossa julkiseksi ja poliittiseksi kaaokseksi, jossa yksilön alkuperäinen tunne kuitenkin unohtuu. Neshat käsittelee teoksissaan mm. yksilön vapauteen ja sosiaaliseen alistamiseen liittyviä kysymyksiä.
Shirin Neshat on iranilais-amerikkalainen taiteilija, joka kuvaa taideteoksissaan islamilaisen naisen elämää, naisen hunnun taakse kätkeytyvää maailmaa. Hänen teoksissaan kohtaavat mm. länsimaalaisuus ja islamilaisuus, feminiinisyys ja maskuliinisuus, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sekä perinne ja moderni.
Neshat kasvoi Iranissa, mutta muutti 1970-luvulla opiskelemaan Los Angelesiin. Hän matkusti seuraavan kerran Iraniin vasta 1990, kun maasta oli tullut vallankumouksen myötä islamilainen tasavalta. Vallankumous ja sen merkitys naisten elämään vaikutti Neshatin taiteeseen.
Neshat aloitti taiteellisen työskentelynsä mustavalkovalokuvilla, josta siirtyi 1990-luvun lopussa videoteoksiin. Samalla vuosikymmenellä hän vakiinnutti asemansa kansainvälisissä taidepiireissä: Hänen teoksiaan on esitetty useissa kansainvälisissä näyttelyissä ja biennaaleissa ja häntä on pidetty yhtenä 2000-luvun vahvoista videotaitelijoista.
Shirin Neshatin valokuvista ja videoista koostuva näyttely nähtiin EMMAn avajaisnäyttelynä vuonna 2006.