Afrikan taiteen vaikutus1900-luvun alun modernismiin oli valtava. Euroopan teollistuessa ja kaupungistuessa länsimaisen ihmisen koettiin rapistuvan. Taiteilijat lähtivät etsimään uutta alkua ja elinvoimaa kotiseutujen ulkopuolelta, aina Afrikasta asti.  Ne jotka eivät matkustaneet itse, ottivat vaikutteita Eurooppaan levinneiden etnografisten kokoelmien ja esineiden kautta.

Suomalaistaiteilijoista tunnetuimman Afrikan-matkaajan Akseli Gallen-Kallelan maalaustaiteen värimaailman Afrikka muutti täysin.

”Kovin arkoja ovat villit kun niitä malliksi pyytää, vaikka muuten aina melkein ja ilkialastomina relluttelevat. Ihanata on nähdä luonnonluomaa ihmistä alkuperäisessä asussaan. Erittäin Massaijit ovat klassisen kauniita sekä kasvoiltaan että ryhdiltään – vapaat erämaan sotaisat kotkat kun ovat.” Akseli Gallen-Kallela kirjoitti nykyiseen Keniaan suuntautuneelta matkaltaan 1909.

Afrikkalaiset teokset EMMA esittelee osana taidekulttuuria kumoten harhaluulon, että afrikkalaiset taide-esineet liittyisivät yksinomaan uskonnollisiin rituaaleihin.

Kolmas näkökulma luotaa suomalaisen nykytaiteen ja Afrikan suhdetta. Monet suomalaistaiteilijoista ovat vierailleet Beninissä sijaitsevassa suomalaisessa kulttuuri-instituutissa Villa Karossa mutta 1900-luvun kollegoidensa tapaan osalle riittävät kuvat vaikutteiden antamiseen.

”Olen kohdannut yhteiskunnan, missä on onnistuttu säilyttämään elämänlaatu, josta täällä Pohjolassa voi vain uneksia. Yhteisöllisyys, perhekeskeisyys, yksilöt eivät elä eristettynä, vaan osana kokonaisuutta. Elämää, jossa kaikkea ei sanele kulutus ja stressi.” Valokuvataiteilija Stefan Bremer kirjoitti 2009.

Näyttelyn modernistit:

Fernand Léger, Emil Filla, Otto Gutfreund, Antonin Procházka, Václav Špala, Josef Capek, Karl Schmidt-Rottluff, Pechstein Max, Heckel Erich, Otto Mueller, Ernst Ludwig Kirchner, Karl Schmidt-Rottluff, Natalia Goncharova, Nadeszhda Udaltsova, V.D. Baranov-Rossine, Lubov Popova, Kazimir Malevich, O.V.Rozanova, Alexander Drevin, Pavel Filonov, Vladimir Tatlin, Andre Lhôte, Wäinö Aaltonen, Birger Carlstedt, Alvar Cawén, Akseli Gallen-Kallela, Greta Hällfors-Sipilä ja Uuno Alanko

Näyttelyn nykytaiteilijat:

Martti Aiha, Stefan Bremer, Alvar Gullichsen, Timo Kelaranta, Pertti Kukkonen, Tapani Mikkonen, Marika Mäkelä, Teemu Mäki, Tiina-Elina Nurminen, Lauri Nykopp, Kimmo Pyykkö, Ulla Rantanen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Ilkka Väätti.