Pariskunnan työ esittäytyy esteettisenä narratiivina, jonka intensiteetti rakentuu epämääräisiä muistikuvia herättävien löydettyjen filminpätkien, sattumanvaraisesti kuvattujen tuulen lennättämien tavaroiden, kadulla kävelevien ihmisten ja tutuista elokuvista kierrätettyjen kohtausten kautta. Igor ja Svetlana Kopystianskyn töitä kuuluu mm. MoMA:n, Whitney Museum of American Artin, The Metropolitan Museum of Artin, Lontoon Tate Modernin, Frankfurtin Museum für Moderne Kunstin ja Pariisin Centre Pompidoun kokoelmiin.