Vuoden nuori taiteilija 2019 -palkinnon saaneen Nastja Säde Rönkön (s. 1985) teos for those yet to be (2016–2018) on sarja videoperformansseja, jotka käsittelevät tunteita, joita ilmastonmuutos ja ympäristötuho herättävät. Tilateos koostuu 27 videosta, jotka ovat rinnatusten esillä. Teoksen äänimaailma on videoiden äänien yhdessä muodostama kokonaisuus. Tällä sivulla voit tutustua teoksen videoihin yksitellen.

Okeechobee-järvi, Florida, USA

Vuonna 2016 Floridan osavaltio Yhdysvalloissa julisti hätätilan Okeechobee-järvessä muodostuneiden levien vuoksi. Myrkylliset leväkasvustot levisivät vesistössä ja peittivät alleen rantoja useiden mailien matkalta vaarantaen meriympäristön ja alueen hauraat ekosysteemit. Levien muodostumista kiihdyttävät muun muassa maa- ja karjatalouden päästöt.

Patagonian jäätiköt, Patagonia

Eteläisen Etelä-Amerikan jääkentät menettävät massaansa nopealla tahdilla jopa äärimmäisissä korkeuksissa. Eteläinen ja Pohjoinen Patagonian jääkenttä ovat suurimmat jäämassat eteläisellä pallonpuoliskolla, Etelänapamantereen ulkopuolella.

Jäätikkömassan vetäytyminen, Huippuvuoret, Norja

Huippuvuorilla jää on olennainen osa ekosysteemejä, yhteiskuntaa ja maata itseään. Noin 60% Huippuvuorten pinta-alasta on jäätiköiden peittämää. Norjan Polar-instituutti on mitannut alueen jäätiköiden massamuutoksia vuodesta 1967 lähtien. Jäätiköiden reunat ovat vetäytyneet maksimistaan 1920-luvulta. Osa aiemmin mereen ulottuneista jäätiköistä on karannut kauas sisämaahan. Jäätikkömassojen vetäytyminen Huippuvuorilla muuttaa ja häiritsee vakavasti Pohjoisen napa-alueen ekosysteemiä.

Palmuöljyplantaasi, Indonesia

WWF:n mukaan maailmassa kaadetaan joka tunti noin 300:n jalkapallokentän kokoinen alue sademetsää palmuöljytuotannon tieltä. Metsäkato ajaa monia lajeja sukupuuttoon. Kolmanneksen kaikista Indonesian nisäkäslajeista katsotaan olevan kriittisesti uhanalaisia, ja maa on menettänyt 72 prosenttia koskemattomista metsistään.

Malediivit

Ilmaston lämpenemisen myötä merenpinta nousee. Sen seurauksena jotkin valtiot saattavat lakata fyysisesti olemasta menettäessään maapinta-alansa. Malediivien tasavalta on maailman matalin ja tasaisin valtio, joten se on erittäin altis nousevan merenpinnan seurauksille. Suurin osa Malediivien pinta-alasta tulee todennäköisesti jäämään veden alle tämän vuosisadan loppuun mennessä.

King Ranch -karjatila, Texas, Yhdysvallat

Teksasissa sijaitseva 3340 km² kokoinen King Ranch -karjatila on yksi Yhdysvaltojen ja maailman suurimmista tiloista. Tuotantoeläimiin perustuva tehomaatalous lukeutuu ensisijaisiin ympäristön tuhoutumisen ja ilmaston lämpenemisen aiheuttajiin. Laajamittainen karjatalous saastuttaa, edistää metsäkatoa sekä kasvattaa vedenkäyttöä ja aiheuttaa valtameriin kuolleita vyöhykkeitä.

Jäämeri

Ilmaston lämpeneminen uhkaa erityisesti arktista aluetta. Pohjoinen napa-alue lämpenee lähes kaksinkertaisella nopeudella maapallon keskiarvoon verrattuna. Kesäajan merijään sanotaan häviävän pysyvästi yhden sukupolven aikana johtaen lopulta merenpinnan nousuun, meren ekosysteemien romahtamiseen ja äärimmäisiin sääolosuhteisiin ympäri maailmaa.

Iso valliriutta, Australia

Ilmastonmuutos ja valtamerten happamoituminen ovat lähes tuhonneet maapallon suurimman eliöiden muodostaman rakenteen. 25 miljoonaa vuotta vanhaa valliriuttaa pidetään maailman vaikuttavimpana merialueena, ja se on eliöstöltään monimuotoisempi kuin koko Eurooppa. Merten lämpenemisen aiheuttama korallien vaaleneminen on riutan kuoleman suurin aiheuttaja.

Tšernobyl, Ukraina

Vuonna 1986 entisessä Neuvostoliitossa, Ukrainan Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa tapahtui onnettomuus, joka vaikutti ekosysteemeihin kaikkialla Euroopassa. Radioaktiivista cesiumia imeytyi korkeita määriä metsä- ja vuoristoalueiden eläimiin ja kasvillisuuteen sekä riistaan, sieniin ja marjoihin.

Talvivaaran kaivos, Suomi

Talvivaaran kipsisakka-altaiden vuonna 2012 alkanutta vuotoa on kutsuttu yhdeksi aikamme pahimmista kaivoskatastrofeista. Kaivosyhtiö ei onnistunut korjaamaan myrkyllistä jätevuotoa, joka johti alueen ekologiseen romahdukseen.

Nikkeli, Venäjä

Nikkeliä on pitkään kutsuttu Venäjän saastuneimmaksi kaupungiksi. Nikkelin tehdas- ja kaivostoiminnan tuottamien saasteiden vuoksi Blacksmith-instituutti katsoo kaupungin kuuluvan maailman kymmenen saastuneimman paikan joukkoon. Norilsk Nickel -kaivosyritys tuottaa suuria määriä maailman nikkelistä ja kuparista sekä palladiumista, jota käytetään esimerkiksi matkapuhelimissa ja lämpöpattereissa.

Sólheimajökull, Islanti

Jäätiköiden sulaminen on ilmastonmuutoksen näkyvimpiä merkkejä. Sólheimajökull on hyvä esimerkki sulamisen nopeasta tahdista. Vuosisadan aikana se on menettänyt 2,2 neliökilometriä etuosastaan ja vuositasolla siitä sulaa olympiauima-altaallista vastaava määrä vettä.

Palmuöljyplantaasi, Malesia

Suuri osa palmuöljyteollisuuden kasvusta tapahtuu palmuöljyä tuottavien maiden biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien kustannuksella. Teollisuusalaan liittyy useita eettisesti ongelmallisia piirteitä, kuten metsien häviäminen, elinympäristöjen huonontuminen, ilmastonmuutos ja julmuus eläimiä kohtaan. Maata ja metsää raivataan öljypalmuistutusten tieltä, teollisuuden kehittämiseksi.

Fukushima, Tyyni valtameri

Vuonna 2011 kolme reaktoria suli Fukushiman ydinvoimalaitoksessa, Japanissa. Onnettomuudesta seurasi yksi suurimmista veteen päätyneistä säteilypäästöistä maailman historiassa. Vuoto kohdistui Tyyneenmereen, johon voimala tulee todennäköisesti vuotamaan radioaktiivista vettä jatkossakin. Fukushimasta lähtenyt säteily on levinnyt laajalti eri puolille Tyyntä valtamerta. Ydinvoimalaonnettomuus ja sitä seurannut säteilyvuoto saattaa osoittautua pahimmaksi ympäristökatastrofiksi ihmiskunnan historiassa.

Viiankiaapan suo, Suomi

Viiankiaapa on suuri suo, jolla on ainutlaatuinen ekosysteemi, rikas lajivalikoima sekä valtava nikkeli- ja malmiesiintymä. Vaikka suo kuuluu suojeltuihin Natura 2000 -alueisiin, ovat kaivosyhtiöt hakeneet lupia kaivostoiminnan aloittamiseksi alueella.

Picher, Oklahoma, Yhdysvallat

Picher oli ennen suuri lyijyn ja sinkin louhinnan keskus, mutta saasteet ja kaivosjäte johtivat kaupungin tuhoutumiseen. Nykyisin Picher on aavekaupunki. Jätteet on kasattu suuriksi myrkyllisiksi kasoiksi, jotka ovat saastuttaneet alueen veden ja ilman.

Anna Creek -karjatila, Australia

Anna Creek on maailman suurin karjatila. Karjan metaanipäästöt ovat merkittävä tekijä ilmaston lämpenemisessä. Karjankasvatus vaatii huomattavia määriä vettä, huonontaa maaperää ja edistää elinympäristöjen häviämistä.

Athabascan öljyhiekat, Alberta, Kanada

Öljyhiekat ovat valtavia bitumivarantoja, joita käsittelemällä tuotetaan öljyä. Prosessi aiheuttaa mittavaa haittaa Athabascan ympäristölle – se pilaa hengitysilmaa, saastuttaa Athabasca-jokea ja synnyttää kasvihuonekaasupäästöjä.

Kalaharin aavikko, Namibia / Angola / Sambia

Jatkuva liiallinen maankäyttö vahingoittaa Kalaharin aavikon ekosysteemiä ja uhkaa alueen alkuperäiskansoja. Suurinta haittaa tekevät karjankasvatus, timanttien louhinta ja safarit. Erityisen uhattuina ovat Okavangon suiston suoalueet, jotka ovat merkittävä turistikohde Kalaharin alueella.

Animas-joki, Colorado, Yhdysvallat

Silvertonissa, Coloradon osavaltiossa, tapahtui vuonna 2015 jätevesivuoto, joka sai alkunsa Gold King -kaivokselta. Animas-jokeen pääsi 3 miljoonaa gallonaa myrkyllistä jätevettä, joka sisälsi elohopeaa ja arseenia. Päästö värjäsi joen keltaiseksi ja pilasi sen veden. Vuotta myöhemmin vuotoa ei vielä oltu korjattu kunnolla.

BP:n öljyvuoto, Meksikonlahti

Meksikonlahdella tapahtunutta BP:n öljyvuotoa pidetään öljyteollisuuden historian suurimpana mereen päätyneenä öljyvuotona. Sen sanotaan olevan Yhdysvaltain historian pahin ympäristökatastrofi. Yhdysvaltain hallitus arvioi, että Meksikonlahden öljyvuoto oli suuruudeltaan yhteensä 4,9 miljoonaa tynnyriä.

Amazonin sademetsä

Amazonin sademetsä on maailman suurin yhtenäinen metsä. Sen alueella esiintyy 10 prosenttia kaikista maailmassa tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista. Sademetsällä on tärkeä rooli koko planeetan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelyssä. Viimeisen 40 vuoden aikana Brasilian Amazon on menettänyt yli 18 prosenttia sademetsistään soijanviljelyn ja karjankasvatuksen lisääntymisen sekä laittomien hakkuiden seurauksena. Suurin osa jäljellä olevasta sademetsästäkin on uhattuna.

Grönlannin sulava jääpeite, Grönlanti

Nature-lehdessä julkaistussa, Luke Truselin johtamassa tutkimuksessa todetaan, että Grönlannin jääpeite sulaa nopeammin nyt kuin missään vaiheessa kuluneen 350 vuoden aikana. Kyseessä on ensimmäinen pitkäaikainen tutkimus jääpeitteen sulamisesta ja valumasta – suurimmista merenpinnan nousun aiheuttajista. Tutkimuksessa todettiin, että jäätiköiden sulamisnopeus on ylittänyt kaikki odotukset, ja että jääpeitteen sulamisen kokonaismäärä nousi 50 prosenttia verrattuna teollisen aikakauden alkuun.

Sulava ikirouta ja maavajoamat, Siperian tundra, Venäjä

Siperian ikirouta sulaa nopeasti. Edellisen kerran ikirouta suli noin 130 000 vuotta sitten. Nyt tapahtuva sulaminen on ennätyksellisen nopeaa ja johtaa massiivisiin metaanipäästöihin. Metaani (CH₄) on voimakas kasvihuonekaasu. Se on noin 30 kertaa haitallisempi ilmastolle kuin hiilidioksidi (CO₂). Normaaliolosuhteissa ikirouta säätelee kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä sitomalla itseensä merkittäviä määriä hiiltä. Nyt tapahtuva ilmiö on päinvastainen ja muodostaa noidankehän, jossa ilmakehässä oleva hiilidioksidi lämmittää ilmastoa sulattaen ikiroutaa, josta vapautuu yhä enemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään.

Kraatterimaisten vajoamien muodostuminen vaikuttaa huomattavasti Siperian yhteisöihin ja ympäristöön. Vajoamien uskotaan syntyvän kun maaperään sitoutuneet kaasut räjähtävät. Samalla ilmakehään vapautuu sekä hiilidioksidia että metaania.

Itämeri

Itämeri luetaan maailman saastuneimpien merien joukkoon. Saastuminen on teollisuuden ja maatalouden sekä liikenteen päästöjen aiheuttamaa.

Meneillään oleva öljykatastrofi, Komin tasavalta, Pohjois-Venäjä

Venäjällä, Komin tasavallassa meneillään olevaa öljyvuotoa pidetään jopa pahempana kuin BP:n öljyvuotoa Meksikonlahdella. Venäjän hallituksen ja Gaspromin sanotaan piilottelevan todellisia tietoja tapahtuneesta vahingosta ja sen suuruudesta.

Jäämeren rautatie, Pohjois-Suomi

Ilmastonmuutos on johtanut siihen, että Tyyneltämereltä Atlantille johtava Pohjoinen meritie vapautuu jäistä vuosittain huomattavasti odotettua aiemmin. Teollisuus ja poliitikot kannattavat ajatusta rakentaa rautatie Pohjois-Suomesta Norjaan, Barentsinmeren rannikolle. Muiden muassa saamelaiset ovat huolissaan siitä, että 500 kilometrin mittainen rautatie kulkisi saamelaisten maiden läpi ottamatta huomioon heidän oikeuksiaan ja vahingoittaen ympäristöä. Barentsinmeren kautta avautuva väylä Pohjoiselle jäämerelle nähdään keinona lisätä Suomen vientiä alueelta, jolla uskotaan olevan valtavia mineraalivaroja. Ehdotettu rautatie yhdistäisi Suomen pohjoisille kauppareiteille Jäämerellä, joka on vuosi vuodelta yhä vähäjäisempi.