Yleisö osallistui mediateoksien kuratointiin äänestämällä suosikkiteostaan Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta ja perustelemalla äänensä. Kolme eniten ääniä saanutta teosta esitetään näyttelyssä. Teokset ovat: Hannaleena Heiska, Ridestar (2010), Santeri Tuori, Metsä (vehmas 1) (2009) ja Shirin Neshat, Possessed (2001).

EMMA jatkaa suomalaisen modernin taiteen kärkinimien esittelyä Ernst Mether-Borgströmin 100-vuotisjuhlanäyttelyllä. Näyttely täydentää myös kuvaa suomalaisesta modernismista itsenäisyytemme juhlavuonna.

Sarah Morrisin näyttely tuo EMMAan kolme elokuvaa sekä kokoelman maalauksia, joiden lähtökohtana on ollut Rio de Janeiro. Oleellinen osa Morrisin taidetta ovat suuret seinämaalaukset, jotka liittävät hänen teoksensa kulloiseenkin näyttelytilanteeseen. EMMAan hän on toteuttanut 30 metriä pitkän maalauksen, jonka lähtökohtiin kuuluu Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman WeeGee-rakennuksen ainutlaatuinen arkkitehtuuri.

SEBn ja EMMAn uusien kokoelmateosten sarjan avaa Paula Lehtosen installaatio nimeltään Syaani Meri. Päivällä teoksessa lainehtii aaltoileva merinäkymä, mutta yöllä pintaan muodostuu merilevää muistuttava heijastus. Teos kuvaa Itämerta kauniina ja toisaalta tuo esiin, kuinka se on yksi maailman ekologisesti herkimmistä ja saastuneimmista meristä.

Heli Rekulan näyttely Linnuntietä avaa ihmisten liikkuvuuden historiaa oman perhetarinan kautta. Näyttely koostuu valokuvista, valokuvapohjaisesta grafiikasta ja arkistomateriaalista ja se kytkeytyy taiteilijan perhearkistoihin ja yleisemmin Suomen ja sen lähialueen historiaan.

Nokia on lahjoittanut Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi merkittävän nykytaiteen kokoelman EMMAlle. Teokset tulevat osaksi EMMAn kokoelmaa ja valikoima niistä esitellään lahjoituskokoelman näyttelyssä.

Off Seasons -ääni-installaatio perustuu kuvataiteilija Hans Rosenströmin ja tanskalaisen Stormglas-taiteilijaduon (Andreas Borregaard ja Mikkel Sørensen) yhteistyöhön. Helsingin juhlaviikoilla esitettävä teos sai alkunsa neljän pohjoismaisen nykysäveltäjän tulkinnoista vuodenaikateemasta.

EMMA esittelee ensimmäistä kertaa muotisuunnittelua osana näyttelyohjelmistoaan. Muodin ja kuvataiteen välisiä rajapintoja esittävä For Fashion’s Sake (Muodin vuoksi) -näyttely koostuu kolmentoista pohjoismaisen, aallon harjalla työskentelevän ja kansainvälistä läpimurtoa kurottavan tai jo sen tehneen nuoren muotisuunnittelijan tuotannosta.

EMMAn huipputekniikalla varustetussa mediatilassa esitetään ensimmäisenä Pink Twinsin mediateos Parametronomicon (2014) Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta.

Tanskalais-islantilainen taiteilija Olafur Eliasson on tehnyt Saastamoisen säätiön kokoelmahankinnan Pentagonal mirror tunnel erityisesti EMMAn museotilaan, minkä kunniaksi taidemuseo esittää valikoiman taiteilijan teoksia nimeltä Pentagonal landscapes.

Käsitetaiteen keskushahmoihin lukeutuva Joseph Beuys on yksi 1900-luvun taidekäsitystä eniten muuttaneita taiteilijoita Andy Warholin ja Marcel Duchampin rinnalla. EMMAn näyttely nostaa esiin Beuysin ajankohtaisena taiteilijana, jonka ideat muutoksesta, aktivismista ja ekologisuudesta ovat mitä ajankohtaisimpia. Beuysin taide herättää meidät jälleen pohtimaan sitä, mitä itse voimme tehdä ympärillämme havaitsemille epäkohdille yhteiskunnassa.

EMMA ja näyttelykeskus WeeGee juhlistavat 10-vuotista toimintaansa professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa rakennuksessa syksyllä 2016. Juhlan kunniaksi EMMAssa esitetään uusi Tina Cavénin ohjaama dokumentti Ruusuvuoresta.

EMMA – Espoon modernin taiteen museo on aloittanut 10-vuotisjuhlavuotenaan uuden näyttelysarjan Nykyaikaa etsimässä, jonka ensimmäisessä katselmuksessa pysähdytään pohtimaan mitä olemme, minne olemme menossa ja mikä on ajankohtaista nyt.

Rut Bryk oli sodanjälkeisen Suomen taiteen keskeisimpiä taiteilijoita. Hän oli modernin keramiikkataiteen uudistaja, jonka teoksissa on vahva tunnelma ja intensiivistä herkkyyttä. Varhaisten teosten värikästä tarinallisuutta seurasi monumentaalisten teosten tilallisuus ja yhteys arkkitehtuuriin.

Turppi-ryhmä oli kokeellisen suomalaisen videotaiteen uranuurtaja. Turppi Leikit 82-83 -näyttely on osa EMMAn suomalaisen nykytaiteen varhaisten ilmiöiden kokonaisuutta.

EMMA avaa 10-vuotisjuhlavuotensa kahdella kevään päänäyttelyllä. Toisena niistä nähdään Ad Reinhardtin Art vs. History -näyttely.

Suomen taideakatemian palkinto myönnettiin keväällä 2015 Camilla Vuorenmaalle. EMMAn näyttely on osa kuvataidepalkintoa. Vuorenmaa on tullut tutuksi nuorena taiteilijana, joka on monin tavoin haastanut maalaustaiteen fyysisiä ja perinteisiä rajoja.

Näyttelyssä on esillä Tyko Sallisen maalaus Piruntanssi vuodelta 1919. Esittämällä Saastamoisen säätiön kokoelmasta vain yhden teoksen yleisön katse kiinnitetään paitsi teokseen ja katsomiskokemukseen myös museotilaan.

EMMAn syksyn 2015 päänäyttelynä nähdään avantgarde-taiteen edelläkävijän, Carol Raman (1918-2015) ensimmäinen laaja yksityiskiertonäyttely Polte (The Passion According to Carol Rama).

EMMAn Areena-tilassa nähdään syksyllä 2015 kolmas ja viimeinen näyttely sarjasta N= 000˚, joka toteutetaan yhdessä pohjoisen taiteilijoita tukevan Kari Huhtamon Taidesäätiön kanssa.

Nubben-näyttely kuuluu EMMAn klassikkosarjaan, jossa esitellään suomalaisen modernismin suuria nimiä. Lars-Gunnar Nordström (1924-2014) oli keskeisimpiä ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa. Hänen taiteelleen, konkretismille, on ominaista äärimmäisen tarkka, viimeistelty ja harkittu kuvailmaisu.

EMMAssa nähdään keväällä 2015 laaja pop-taidetta ja designia esittelevä näyttely Pop Art Design, joka tulee Vitra Design Museumista Weil am Rheinista, Saksasta. EMMAn tuotantona näyttelyyn liittyy suomalaista pop-taidetta sekä ajan muotoilua.

Simossa asuvan ja työskentelevän Mia Hamarin näyttely kuuluu näyttelysarjan N= 000˚ -näyttelyihin, jotka toteutetaan EMMAn Areenassa yhdessä pohjoisen taiteilijoita tukevan Kari Huhtamon Taidesäätiön kanssa. Muita sarjan taiteilijoita ovat jo Areenassa näyttelynsä pitänyt Jaakko Mattila ja Alma Heikkilä, jonka näyttely avataan syksyllä 2015.

Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa on runsas ja monipuolinen valikoima nykytaiteen teoksia niin kotimaisilta kuin kansainvälisiltä taiteilijoilta. Ei ole sattumaa, että maisema ja luonto nousevat voimakkaasti esiin juuri 2000-luvun kuvataiteessa. Maisemassa on tunnetta ja ajatusta, maiseman kokemiseen liittyy aina katsojan läsnäolo, henkilökohtainen näkökulma.

Vuoden nuoret taiteilijat 2014, taiteilijapari Janne Nabb (s. 1984) ja Maria Teeri (s. 1985), on kutsuttu EMMAn Areena-tilaan rakentamaan yleisön kanssa vastavuoroista taideprosessia. mesh/mɛʃ/ on Areena-tilaan rakentuva kokonaistaideteos, joka rakentuu ja purkautuu esilläolonsa aikana.

Marraskuussa EMMAn näyttelytilaan levittäytyi Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio Vaakasuora – Horizontal (2011). Teos on osa EMMAn uutta Kosketus -kokoelmanäyttelyä. Saastamoisen säätiö osti teoksen taidekokoelmaansa vuonna 2013.

Ensimmäinen Suomen taideakatemian palkinto myönnettiin kuvataiteilija Tuomas A. Laitiselle (s. 1976), joka yhdistää laajoissa installaatioissaan ääntä, valoa ja liikkuvaa kuvaa. Osana palkintoa EMMAssa järjestetään Laitisen näyttely Fundamental Matter, joka pureutuu ajankohtaisiin globaaleihin kysymyksiin. Palkintoon liittyy myös näyttelyn aikana julkaistava katalogi.

Victor Vasarely (1906, Pécs, Unkari–1997, Paris) oli optisen taiteen uranuurtaja, joka abstraktin sommittelun taitajana rakensi maalauksensa geometrisista kuvioista, kirkkaiden värien rinnastuksista, verkostoista ja viivastoista. Näitä elementtejä yhdistellen hän loi katsojan silmää harhauttavia, tilan ja liikkeen illuusioilla leikitteleviä op-taiteen ja kineettisen taiteen keskeisiä teoksia.

Oulussa vuonna 1976 syntyneen, nykyisin Helsingissä asuvan Jaakko Mattilan näyttely avaa EMMAn uuden Areena-näyttelytilan. Näyttely toteutetaan yhteistyössä pohjoisen taiteilijoita tukevan Kari Huhtamon Taidesäätiön kanssa.

Kansainvälisen nykytaiteen kärkinimiin kuuluvan eteläafrikkalaisen William Kentridgen näyttely nähdään EMMAssa kesällä 2014. Näyttely jatkaa museomme merkittävien kansainvälisten nykytaiteilijoiden sarjaa. William Kentridgen taide pohjaa teatteriin ja poliittisesti sitoutuneeseen taiteeseen ja kommentoi usein sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ja apartheidia. Kentridgen taiteen ytimessä on kysymys siitä, miten tulemme toimeen traumaattisen menneisyytemme kanssa. William Kentridgen taide tunnetaan erityisesti animoiduista piirustuksista ja niiden työstämisestä installaatioksi, videoksi ja filmiksi.