Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa on runsas ja monipuolinen valikoima nykytaiteen teoksia niin kotimaisilta kuin kansainvälisiltä taiteilijoilta. Ei ole sattumaa, että maisema ja luonto nousevat voimakkaasti esiin juuri 2000-luvun kuvataiteessa. Maisemassa on tunnetta ja ajatusta, maiseman kokemiseen liittyy aina katsojan läsnäolo, henkilökohtainen näkökulma.

Vuoden nuoret taiteilijat 2014, taiteilijapari Janne Nabb (s. 1984) ja Maria Teeri (s. 1985), on kutsuttu EMMAn Areena-tilaan rakentamaan yleisön kanssa vastavuoroista taideprosessia. mesh/mɛʃ/ on Areena-tilaan rakentuva kokonaistaideteos, joka rakentuu ja purkautuu esilläolonsa aikana.

Marraskuussa EMMAn näyttelytilaan levittäytyi Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio Vaakasuora – Horizontal (2011). Teos on osa EMMAn uutta Kosketus -kokoelmanäyttelyä. Saastamoisen säätiö osti teoksen taidekokoelmaansa vuonna 2013.

Ensimmäinen Suomen taideakatemian palkinto myönnettiin kuvataiteilija Tuomas A. Laitiselle (s. 1976), joka yhdistää laajoissa installaatioissaan ääntä, valoa ja liikkuvaa kuvaa. Osana palkintoa EMMAssa järjestetään Laitisen näyttely Fundamental Matter, joka pureutuu ajankohtaisiin globaaleihin kysymyksiin. Palkintoon liittyy myös näyttelyn aikana julkaistava katalogi.

Victor Vasarely (1906, Pécs, Unkari–1997, Paris) oli optisen taiteen uranuurtaja, joka abstraktin sommittelun taitajana rakensi maalauksensa geometrisista kuvioista, kirkkaiden värien rinnastuksista, verkostoista ja viivastoista. Näitä elementtejä yhdistellen hän loi katsojan silmää harhauttavia, tilan ja liikkeen illuusioilla leikitteleviä op-taiteen ja kineettisen taiteen keskeisiä teoksia.

Oulussa vuonna 1976 syntyneen, nykyisin Helsingissä asuvan Jaakko Mattilan näyttely avaa EMMAn uuden Areena-näyttelytilan. Näyttely toteutetaan yhteistyössä pohjoisen taiteilijoita tukevan Kari Huhtamon Taidesäätiön kanssa.

Kansainvälisen nykytaiteen kärkinimiin kuuluvan eteläafrikkalaisen William Kentridgen näyttely nähdään EMMAssa kesällä 2014. Näyttely jatkaa museomme merkittävien kansainvälisten nykytaiteilijoiden sarjaa. William Kentridgen taide pohjaa teatteriin ja poliittisesti sitoutuneeseen taiteeseen ja kommentoi usein sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ja apartheidia. Kentridgen taiteen ytimessä on kysymys siitä, miten tulemme toimeen traumaattisen menneisyytemme kanssa. William Kentridgen taide tunnetaan erityisesti animoiduista piirustuksista ja niiden työstämisestä installaatioksi, videoksi ja filmiksi.

Vitra Design Museumin tuottama näyttely on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Rudolf Steinerin (1861–1925) ajattelusta ja tuotannosta sekä hänen monitahoisesta kulttuurisesta perinnöstään. Näyttelyssä nähdään liki 400 esinettä taideteoksista huonekaluihin ja pienoismalleihin. Kyseessä on maailman johtaviin designmuseoihin lukeutuvan Vitra Design Museumin ensimmäinen näyttely Suomessa.

Näyttely Feel the Spirit! esittää laajan kattauksen abstraktin taiteen pioneereihin kuuluvan ruotsalaisen Hilma af Klintin (1862–1944) teoksia. Lisäksi näyttelyssä nähdään taiteilijat Joseph Beuys, Olafur Eliasson, Jussi Niva ja Silja Rantanen. Af Klint on noussut maailmansuosioon mm. viimekesäisen Venetsian Biennaalin myötä, mutta etenkin Moderna Museetin laajan retrospektiivisen näyttelykiertueen vaikutuksesta. EMMAssa on nähtävissä 21 af Klintin teosta, jotka tulevat Stiftelsen Hilma af Klints Verkistä Järnasta.

Aalto-yliopiston CuMMA-maisteriohjelmalaiset käsittelevät EMMAn kokoelman menneisyyttä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia kuratoimassaan näyttelyssä, joka tarkastelee eri puolilla Espoota olevia teoksia niiden sijoituspaikkojen kautta. Kuka kokee julkiset teokset ja miten? Erityisen huomion kohteena ovat teokset, jotka ovat tavalla tai toisella suurelle yleisölle näkymättömissä, esimerkiksi toimistoissa.

EMMAssa avautui kesän kynnyksellä laaja Birger Kaipiaisen (1915–1988) taidetta esittelevä näyttely, joka sekoittaa kategorioita ja herättää kysymyksiä. Kaipiainen loi puolen vuosisadan mittaisen uran Arabian tehtaalla, mutta sai toteuttaa visioitaan irrallaan teollisesta tuotannosta, sen tavoitteista piittaamatta.

Syksyllä 2013 Taidemaalariliitto ja EMMA järjestävät näyttelyn, joka juhlistaa liiton 85-vuotista taivalta. Joka viides vuosi pidettävän juhlanäyttelyn konsepti uudistuu tänä vuonna, kun kuratointitehtävä päätettiin antaa kuvataiteilijalle tai taiteilijaparille. Aiemmin näyttelyt on kuratoinut liiton näyttelytoimikunta tai kriitikko. Näyttelytoimikunta valitsi kuraattoreiksi oriveteläisen taiteilijaparin, Aarne ja Arja Jämsän, joilla on takanaan mittava ura taiteilijoina ja kuvataiteen opettajina.

Punainen-näyttely herkuttelee punaisen lukuisilla eri sävyillä. Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta poimitut 40 teosta edustavat eri aikakausia ja kuvataiteen koko kenttää video- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin.

Per Maning (s. 1943) on Norjan arvostetuimpia nykytaiteilijoita. Hänet tunnetaan erityisesti eläinaiheisista valokuvista ja videoteoksista. EMMAn näyttely esittelee laajan valikoiman Maningin taidetta 1980-luvulta tähän päivään. Esillä on kaikkiaan 23 suurikokoista valokuva- ja videoteosta vuosilta 1983–2012.

Legendaarisen Warner Bros. -elokuvastudion animaatiopiirroksia ja filmejä vuosilta 1930-1960. Näyttelyssä esiintyvät tutut hahmot, Väiski Vemmelsääri, Repe Sorsa, Putte Possu, Tipi, Sylvesteri, Viiksi-Vallu, Elmeri, Kelju K. Kojootti ja Maantiekiitäjä, joista kaikista on tullut sukupolvelta toiselle siirtyvää yhteistä muistia ja perintöä, kansainvälisiä tähtiämme.

Saastamoisen säätiön kokoelmaa esittelevässä Sali-näyttelytilassa on näyttely Maailma matkalaukussa – Juhani Harrin esinekoosteita. Juhani Harri (1939–2003) oli suomalaisen esinetaiteen uranuurtaja. Hänen uusrealistisissa teoksissaan arkiset esineet sekä luonnon materiaalit muuntuvat ja saavat uuden elämän.

Litografiajulisteita Britanniasta 1890-1940 -näyttely esittelee 100 kiehtovaa brittijulistetta ajalta, jolloin moderni juliste syntyi ja siitä tuli näkyvä osa kaupungin julkista tilaa. Näyttely kertoo monipuolisesti julistetaiteesta modernin kulutusyhteiskunnan tuotteena, ilmiönä, missä taide ja design, yhteiskunnan sosiaaliset muutokset, propaganda ja kaupallisuus – ja huumori – sulautuvat saumattomasti yhteen.

Kuvanveistäjä Jaume Plensa (s. 1955, Barcelona) EMMAan suunnittelema näyttely on nimeltään Unelmien ympäröimänä. "Monissa teoksissani on kyse ruumiin ja sielun dualismista, käsittelen sitä paljon työssäni. Esimerkiksi valoteoksissani on sisällä jollain tavalla liikkuva valo. Se voisi olla sielu, jota emme koskaan löydä ruumiin sisältä."

BMW Art Cars on saanut alkunsa intohimosta ja sattumasta. Ranskalainen huutokauppayrittäjä Hervé Poulain rakasti kilpa-ajoa ja taidetta. Valmistautuessaan vuoden 1975 Le Mans -kilpailuun hän pyysi autonsa ulkoasun suunnitteluun apua yhdysvaltalaiselta kuvanveistäjäystävältään Alexander Calderilta. Tästä kohtaamisesta syntyi täysin ainutlaatuinen BMW kilpa-auto ja ensimmäinen BMW Art Car.

Näyttely tuo nähtäville viiden pohjoismaisen muotoilijan ja design-ryhmän töitä. He ovat kaikki viimeisen viiden vuoden aikana voittaneet yhden maailman suurimmista design-palkinnoista, Torsten ja Wanja Söderbergin palkinnon, joka jaetaan vuosittain Göteborgissa pohjoismaiselle muotoilijalle tai taidekäsityöläiselle.

Futurismi sai alkunsa italialaisen monitaiteilija Filippo Tommaso Marinettin (1876-1944) ensin Italiassa ja pian sen jälkeen ranskalaisessa Le Figarossa 20.2.1909 julkaistusta manifestista. Futuristinen liike ihannoi uutta urbaania maailmaa; koneita, melua, vauhtia ja liikettä. Futuristit taistelivat uuden puolesta vanhaa vastaan; meluava kiivas auto oli kauniimpi kuin klassinen marmoriveistos.

Sophie Calle (s. 1953) on ranskalainen taiteilija, jonka englanninkielinen versio teoksesta Prenez soin de vous (Take Care of Yourself, 2007) nähdään EMMAssa laajana valokuvien ja videoiden koosteena.

Syksyn 2011 Anitra Lucander - Värin runoilija -näyttely kuuluu EMMAn klassikko-sarjaan, jossa esitellään suomalaisen modernismin merkittäviä tekijöitä. Anitra Lucander (1918-2000) on tullut tunnetuksi yhtenä sotien jälkeisenä kuvataiteemme uudistajana, abstraktin taiteen varhaisena uranuurtajana. 1950-luvulla hän kehitti kubismin ja kollaasitekniikan avulla yksilöllisen, rikkaisiin värisävyihin perustuvan lyyrisen abstraktin ilmaisun. Naistaiteilijana Anitra Lucander oli poikkeus tuolloin vielä varsin miehisessä taidekentässä.

Yang Fudong on kiinalaisen nykytaiteen merkittäviä liikkuvaan kuvaan erikoistuneita taiteilijoita. Näyttelyssään Utopia ja todellisuus EMMA esittelee Fudongin neljä videoteosta, East of Que Village (2007) sekä kolme osaa Seven intellectuals in Bamboo Forest -sarjasta (2005-2007).

Koiran ja Suden välissä on Saastamoisen taidekokoelmaan kuuluva teemaripustus ja se on esillä lokakuuhun 2011 saakka. Ripustuksen on suunnitellut kuvataiteilija, Finlandia-palkittu kirjailija Hannu Väisänen.

Piipää Remix on videoteos, joka perustuu vuonna 1987 toteutettuun audiovisuaaliseen performanceen Piipää ja siitä taltioituun videomateriaaliin. Se sisältää kolme mediataiteilija Marikki Hakolan ohjaamaa videoteosta sekä aiemmin esittämätöntä materiaalia kuten Kaija Saariahon ja Jean-Baptiste Barriéren säveltämän ja Jouni Tommolan sanoittaman neljän laulun sarjan Tulkkien laulut.

EMMAlla on ilo esitellä Mirón rinnalla suomalaisen Tor Arnen (s. 1934) taidetta. Kriitikko Timo Valjakan kokoama retrospektiivinen näyttely koostuu noin 30 öljymaalauksesta, akvarellista ja pastellista vuosilta 1978–2010. Näyttely on tähän saakka laajin Arnen taiteen katselmus.

Katalonialaisen Joan Mirón (1893-1983) Näyttely keskittyy veistoksiin, joiden rinnalla nähdään veistosten muotokieleen linkittyviä maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa.

Juba Tuomolan Viivi ja Wagner on Suomen suosituin sarjakuva. Sitä lukee aamuisin sanomalehdistään kunnioitettavan suuri määrä kaikenikäisiä ihmisiä ja albumeita on myyty yli puoli miljoonaa. EMMAn näyttelyssä lähestytään Viivi ja Wagner -sarjakuvaa viiden eri teeman kautta. Teemojen takaa löytyy näyttelyn kuraattori Heikki Jokinen. Näyttely koostuu sadasta stripistä sekä muutamista Juban maalauksista.

Näyttely on osittain retrospektiivinen näyttely, joka esittelee Jorma Purasen (s. 1951) teoksia vuosilta 1992-2010. Näyttelyssä on esillä runsaat 50 teosta eri kuvasarjoista. Tekniikaltaan teokset ovat kromogeenisia värivedoksia ja mustavalkokuvia.